Kyllä oli taas miettimistä viime viikolla, kun Keski-Uudenmaan kunnat esittivät yhteistä kuntaliitosta. Kuntaliitos koskisi 10 kuntaa ja uuden suurkunnan koko olisi noi 240 00 asukasta (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/229460-kuuma-kunnilta-esitys-jattikuntaliitoksesta) Itse vanhana Mäntsäläläisenä (joka toki välillä on mielessäin) kuulostaa muutos aika radikaalilta.
Mikä syy Keski-Uudenmaan kunnilla on liittyä toisiinsa? Kaikki kunnat Uudellamaalla ovat kasvukuntia, Veronmaksukykyä kunnista löytyy eikä mikään kunta ole pahasti veloissaan tai vaikeuksissa tuottaa peruspalveluitaan.Oikeastaan Uudenmaan kunnat ovat parhaiten voivia nykyisistä Suomen kunnista.
Syy tähän tuntuu olevan tähän vain ja ainostaan peruspalveluiden ja hallinnon keskittäminen. Toki hallitus aina lupailee kuinka kuntaliitos nimenomaan takaa palvelut myös pienille syrjäkylille paremman kuntatalouden ansiosta. Käytäntö on kuitenkin eri kuten viime vuoden kesäkuussa blogitekstissäni osoitin. Liian monessa paikassa Suomessa on kuntaliitosten ansiosta muodostunut käytännöksi helposti yli 50 kilometrin matka peruspalveluiden luo.
Pelkona on, että kuntien yhdistyessä Uudellamaalla lähipalvelut heikkenevät. Esimerkiksi Mäntsälän osalta tämä voisi tarkoittaa kaikkien virka-ajan ulkopuoleisten lääkäripäivystysten siirtymistä 30 kilometrin päähän Hyvinkään keskussairaalaan missä tätä nykyä jo yö- ja viikonloppupäivystys hoidetaan.
Tämä olisi myös melko paha isku lähidemokratialle. Nykyään Mäntsälä on suuruusluokaltaa 20 000 ihmisen kunta. Järvenpää ja Hyvinkää suurimpina kuntia noin 40 000 asukkaan kuntia. Siirtyminen 240 000 ihmisen kuntaan vähentää melkoisesti yhden äänestäjän painoarvoa kunnan asioissa nykyiseen verrattuna. Lisäksi monet hallinnolliset virat lakkautettaisiin säästösyistä.
Trendi on nykyään aivan päinvastainen kuin mitä pitäisi olla. Nimenomaan kuntia pitäisi pilkkoa pienempiin paikallisiin päätöksentekoelimiin ja lähipalvelujen saatavuus tulisi pitää inhimillisellä tasolla jokaiselle suomalaiselle. Ei suurkunnille! Kyllä lähidemokratialle!
tiistai 2. huhtikuuta 2013
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Opiskelijoiden Kuopio
Kuopion opiskelija-asunnot Oy (Kuopas) tarjoaa internetsivustonsa mukaan edullisia asuntoja Kuopiossa asuville opiskelioille. Kuopas on kokonaan Kuopion kaupungn omistama yritys, joka toimii nollatuloperiaattella eli voittoa ei pyritä tuottamaan.
Itse olen asunut Kuopaksella jo puolitoista vuotta. Ensin soluasunnossa ja viime kesästä lähtien kihlattuni kanssa kaksiossa Särkiniemessä. Tämän hetkinen vuokra on 626 euroa. Kun sen jakaa kahdelle ihmiselle jotka elävät opintotuen kanssa ei vuokranmaksun jälkeen jää todellakaan liikaa ylimääräistä rahaa käteen. Vuokra on suuri huomioiden myös sen, ettei Särkiniemi ole vielä mitenkään keskusta-aluetta.
Tämänhetkisen vuokratason huomioiden väite nollatuloperiaatteesta kuulostaa aika uskomattomalta. Huomaten, että parhaimmillaan yksityinen vuokranantaja tarjoaa alemman vuokratason lähempänä keskustaa kuin Kuopas. Kuopaksen vuokrat ovat myös paljon korkeampaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä opiskelija-asuntojen hinnat, vaikka Helsingin vuokrataso suhteessa on muuten Kuopiota korkeampi.
Kuopaksella asuvana täytyy kyllä ihmetellä miten kulut voivat olla niin korkeat, että Kuopas nostaa vuosittain vuokriaan "käyttökustannusten kasvaessa". Etenkin kun huoltotoimenpiteet näyttävät olevan usein aika hitaanlaisia. Myös lämmitys pistetään Kuopaksella päälle yllättävän myöhään syksyllä. Tänä vuonna jo pakkasten alettua.
On toki markkinatalouteen kuuluva piirre,että yritykset saavat määritellä tuotteidensa hinnat haluamallaan tavalla. Kuopas kuitenkin, vaikka onkin osakeyhtiö, on kokonaan Kuopion kaupungin omistuksessa ja näin julkisen rahan ja päätöksenteon alainen.
Eikö kaupunki haluaisi siis opiskelijakaupungiksi profiloituneena tukea opiskelijoiden asumista Kuopiossa suhteuttamalla opiskelija-asuntojen vuokrien taso opiskelijoiden tuloon sopiviksi? Tämä raha kuitenkin tulisi takaisin opiskelijoiden pystyessä paremmin opintojen tavoiteaikatauluissa kun vuokranmaksun takia ei tarvitse käydä opiskelujen ohella töissä tai ottaa opintolainaa. Tehtäisiinkö Kuopiosta siis todellinen opiskelijoiden suosima kaupunki?
Itse olen asunut Kuopaksella jo puolitoista vuotta. Ensin soluasunnossa ja viime kesästä lähtien kihlattuni kanssa kaksiossa Särkiniemessä. Tämän hetkinen vuokra on 626 euroa. Kun sen jakaa kahdelle ihmiselle jotka elävät opintotuen kanssa ei vuokranmaksun jälkeen jää todellakaan liikaa ylimääräistä rahaa käteen. Vuokra on suuri huomioiden myös sen, ettei Särkiniemi ole vielä mitenkään keskusta-aluetta.
Tämänhetkisen vuokratason huomioiden väite nollatuloperiaatteesta kuulostaa aika uskomattomalta. Huomaten, että parhaimmillaan yksityinen vuokranantaja tarjoaa alemman vuokratason lähempänä keskustaa kuin Kuopas. Kuopaksen vuokrat ovat myös paljon korkeampaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä opiskelija-asuntojen hinnat, vaikka Helsingin vuokrataso suhteessa on muuten Kuopiota korkeampi.
Kuopaksella asuvana täytyy kyllä ihmetellä miten kulut voivat olla niin korkeat, että Kuopas nostaa vuosittain vuokriaan "käyttökustannusten kasvaessa". Etenkin kun huoltotoimenpiteet näyttävät olevan usein aika hitaanlaisia. Myös lämmitys pistetään Kuopaksella päälle yllättävän myöhään syksyllä. Tänä vuonna jo pakkasten alettua.
On toki markkinatalouteen kuuluva piirre,että yritykset saavat määritellä tuotteidensa hinnat haluamallaan tavalla. Kuopas kuitenkin, vaikka onkin osakeyhtiö, on kokonaan Kuopion kaupungin omistuksessa ja näin julkisen rahan ja päätöksenteon alainen.
Eikö kaupunki haluaisi siis opiskelijakaupungiksi profiloituneena tukea opiskelijoiden asumista Kuopiossa suhteuttamalla opiskelija-asuntojen vuokrien taso opiskelijoiden tuloon sopiviksi? Tämä raha kuitenkin tulisi takaisin opiskelijoiden pystyessä paremmin opintojen tavoiteaikatauluissa kun vuokranmaksun takia ei tarvitse käydä opiskelujen ohella töissä tai ottaa opintolainaa. Tehtäisiinkö Kuopiosta siis todellinen opiskelijoiden suosima kaupunki?
perjantai 14. joulukuuta 2012
Kasvissyönnistä
Olen ollut nyt hieman yli puoli vuotta kasvissyöjä. Tarkemmin sanottuna lakto-ovovegeratisti eli ruokavaliostani ovat poisuneet punainen liha, kala ja kana. Maidon käyttökin on siirtynyt enemmän kasvisperäisten maitojen kuten soijamaidon käyttöön. Moni on toki epäillyt,että aloitin kasvissyönnin pelkästään kihlattuni painostuksesta. Tosiasiassa hän oli kyllä hyvä kannustin mutta syyt olivat muualla. Olin usemman vuoden jo pohtinut kasvissyöntiin siirtymistä mutta pidin sitä vaikeana ja monimutkaisena mitä se ei puolen vuoden kokemuksella kylläkään ole.
Kasvispitoisen ruoan syömiseen on monia perusteita. Yksi itselleni tärkeimmistä on ympäristökysymykset. Lihan korvaaminen esimerkiksi soijalla, pavuilla tai herneillä ovat teko kestävämmän ympäristön puolesta. Vaikka toki aina kuulenkin perusteluja siitä, kuinka soijantuotanto on ympäristöä saastuttavaa ja sen kuljettaminen Euroopan markkinoille rahtilaivoilla synnyttää kasvihuonepäästöjä. Fakta on kuitenkin se, että soijantuotanto kauko-Idässä ja sen tuonti Suomeen ovat yhteensä paljon vähemmän saastuttavaa kuin kotimainen lihantuotanto. Ja sitten meillä on toki myös Suomessa kasvavia tuotteita kuten pavut. Pavuista saa myös todellista lähiruokaa kasvattamalla niitä omalla parvekkeellaan tai kasvimaalla kesäaikaan.
Toinen puoli asiassa ovat toki eettiset syyt. Tehotuotettu liha ei ole moraalisesti mielestäni oikein. Miksi jonkin eläinlajin elämäntehtävänä täytyy olla vain se, että kun se vain on riittävän suuri teurastettavaksi niin se päätyy Atrian rekkaan? Esimerkiksi broileriksi tulevan kanan elinaika on vain noin 5 viikkoa jonka jälkeen se on riittävän suuri teurastamoon vietäväksi. Miten me ihmiset voimme hyväksyä tällaisen. En pidä lihantuotantoa sinänsä vääränä. Ihminen on sekasyöjä. Mutta niin kauan kuin Suomessakin eläinten nykyinen kohtelu jatkuu en minä aio lihaan koskea.
Kyseessä ei ole mikään moraalisaarna siitä kuinka liha on epäeettistä ja kuvottavaa. Haluan vain omalla kasvissyönnilläni ja mielipiteideni jakamisella kohdistaa huomion siihen, että nykyinen lihantuotantomäärä on aivan järjetön ja teuraseläinten elinolot huonot. Ympäristön kannalta meidän tulisi pystyä enemmän painottamaan kasvispitoisen ruoan syöntiä. Vietä sinäkin esimerkiksi joskus lihaton päivä tai viikko ja syö jouluna muutakin kuin kinkkua. Teet samalla teon kestävämmän ympäristön puolesta.
Kasvispitoisen ruoan syömiseen on monia perusteita. Yksi itselleni tärkeimmistä on ympäristökysymykset. Lihan korvaaminen esimerkiksi soijalla, pavuilla tai herneillä ovat teko kestävämmän ympäristön puolesta. Vaikka toki aina kuulenkin perusteluja siitä, kuinka soijantuotanto on ympäristöä saastuttavaa ja sen kuljettaminen Euroopan markkinoille rahtilaivoilla synnyttää kasvihuonepäästöjä. Fakta on kuitenkin se, että soijantuotanto kauko-Idässä ja sen tuonti Suomeen ovat yhteensä paljon vähemmän saastuttavaa kuin kotimainen lihantuotanto. Ja sitten meillä on toki myös Suomessa kasvavia tuotteita kuten pavut. Pavuista saa myös todellista lähiruokaa kasvattamalla niitä omalla parvekkeellaan tai kasvimaalla kesäaikaan.
Toinen puoli asiassa ovat toki eettiset syyt. Tehotuotettu liha ei ole moraalisesti mielestäni oikein. Miksi jonkin eläinlajin elämäntehtävänä täytyy olla vain se, että kun se vain on riittävän suuri teurastettavaksi niin se päätyy Atrian rekkaan? Esimerkiksi broileriksi tulevan kanan elinaika on vain noin 5 viikkoa jonka jälkeen se on riittävän suuri teurastamoon vietäväksi. Miten me ihmiset voimme hyväksyä tällaisen. En pidä lihantuotantoa sinänsä vääränä. Ihminen on sekasyöjä. Mutta niin kauan kuin Suomessakin eläinten nykyinen kohtelu jatkuu en minä aio lihaan koskea.
Kyseessä ei ole mikään moraalisaarna siitä kuinka liha on epäeettistä ja kuvottavaa. Haluan vain omalla kasvissyönnilläni ja mielipiteideni jakamisella kohdistaa huomion siihen, että nykyinen lihantuotantomäärä on aivan järjetön ja teuraseläinten elinolot huonot. Ympäristön kannalta meidän tulisi pystyä enemmän painottamaan kasvispitoisen ruoan syöntiä. Vietä sinäkin esimerkiksi joskus lihaton päivä tai viikko ja syö jouluna muutakin kuin kinkkua. Teet samalla teon kestävämmän ympäristön puolesta.
torstai 29. marraskuuta 2012
Maksullista tietoa
Eilen meinasi kieltämättä mennä soijamakkara väärään kurkkuun kun kuulin kouluruokapöydässä melkoisen järkyttävän tiedon: Helsingin sanomat tekee verkkopalvelustaan maksullisen .http://yle.fi/uutiset/helsingin_sanomien_uudistus_herattaa_verkkolehtimarkkinat/6383539 Ilmaisia artikkeleita saa tästä lähtien lukea vain viisi kappaletta viikossa. Laajempi katseju maksaa 9,90 euroa kuussa.
Kyse on toki myös aika ilkeästä tempusta Hesarille kaikkia käyttäjiään kohtaan. Mutta lähtökohtaisesti ajatus uutisista joiden lukeminen on maksullista kuulostaa nykyisessä "tietoyhteiskunnassa" järjettömältä ajatukselta. Siis käytännössä tieto maksaa, eli käänteisesti: ei rahaa, ei tietoa.
Itselleni ajatus on ainakin täysin absurdi. Toki jollain tasolla se on uusi vaihe nykyisessä talousjärjestelmässämme. On luonnollista, että jos kaikki halutaan yksityistää ja tehdä palveluista maksullisia ovat uutiset ja tieto ylipäätään myös yksi osa tätä kehitystä. Helsingin sanomat osoittaa maksullisen verkkopalvelun luomisella mielipiteensä sen suhteen, ettei heidän mielestään köyhillä ole oikeutta tai tarvetta lukea päivittäisiä uutisia ja saada tietoa maailman tapahtumista.
Vanha sanontahan kertoo, että tieto on valtaa. Jos tieto on maksullista tarkoittaa se sitä, että tietoa saa vain rahalla jolloin raha on valtaa... ei kun hetkinen niinhän se taitaakin jo nykyään olla.
Tämän jälkeen on kyllä turha ihmetellä, miksi Suomessa toimii verorahoilla maksettu Yleisradio jonka uutiset ovat yhtälailla kaikkien saatavilla maksuttomasti. Ilman tietoa on vaikea toimia. Hesarin taktiikalla köyhät ja vähävaraiset saadaan varmasti olemaan vielä varmemmin hiljaa omista ongelmistaan. Ja kapitalismin voittokulku sen kuin jatkuu.
Kyse on toki myös aika ilkeästä tempusta Hesarille kaikkia käyttäjiään kohtaan. Mutta lähtökohtaisesti ajatus uutisista joiden lukeminen on maksullista kuulostaa nykyisessä "tietoyhteiskunnassa" järjettömältä ajatukselta. Siis käytännössä tieto maksaa, eli käänteisesti: ei rahaa, ei tietoa.
Itselleni ajatus on ainakin täysin absurdi. Toki jollain tasolla se on uusi vaihe nykyisessä talousjärjestelmässämme. On luonnollista, että jos kaikki halutaan yksityistää ja tehdä palveluista maksullisia ovat uutiset ja tieto ylipäätään myös yksi osa tätä kehitystä. Helsingin sanomat osoittaa maksullisen verkkopalvelun luomisella mielipiteensä sen suhteen, ettei heidän mielestään köyhillä ole oikeutta tai tarvetta lukea päivittäisiä uutisia ja saada tietoa maailman tapahtumista.
Vanha sanontahan kertoo, että tieto on valtaa. Jos tieto on maksullista tarkoittaa se sitä, että tietoa saa vain rahalla jolloin raha on valtaa... ei kun hetkinen niinhän se taitaakin jo nykyään olla.
Tämän jälkeen on kyllä turha ihmetellä, miksi Suomessa toimii verorahoilla maksettu Yleisradio jonka uutiset ovat yhtälailla kaikkien saatavilla maksuttomasti. Ilman tietoa on vaikea toimia. Hesarin taktiikalla köyhät ja vähävaraiset saadaan varmasti olemaan vielä varmemmin hiljaa omista ongelmistaan. Ja kapitalismin voittokulku sen kuin jatkuu.
maanantai 29. lokakuuta 2012
Kuntavaalien jälkipuinti
Vaalit taas olivat ja menivät. Aloitetaan omasta tuloksesta. Ääniä Kuopiossa kertyi 10 kappaletta. Kiitos toki joikaiselle tukensa antaneelle. Kuitenkin verrattuna Uudellamaalla käytyyn eduskuntavaalikampanjaan ja sen tuomaan 79 ääneen viime vuoden keväänä on tulos aivan järkyttävä pettymys. Äänimäärä on niin alhainen ettei sitä oikein mitenkään pysty jossittelemaan paremmaksi. Syytä on vain katsoa vessan peiliin ja miettiä mitä teki tai tarkemmin mitä olisi pitänyt tehdä.
Jotenkin tuntuu jo liian tutulta todeta vaalien jälkeen, että Kokoomus oli näidenkin vaalien suurin puolue. Jos otetaan presidentinvaalit lukuun niin jo viidettä kertaa peräkkäin. SDP kiri taas toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Keskusta oli kolmantena säilyttäen kuitenkin monilla paikkakunnilla paikkaenemmistöjään. Perussuomalaiset saivat tällä kerta vain puoljytkyn kuitenkin kaksinkertaistaen kannatuksensa viime kuntavaaleista. Eduskunnan pienemmät puolueet pitivät melkolailla kannatuksensa ennallaan.
Kuopion valtuuston voimasuhteet pysyvät melko ennallaan Kokoomus ja Keskusta jatkavat suurimpina puolueina. Perussuomalaiset kasvattivat myös Kuopiossa paikkamääräänsä. SKP oli pienpuoleista suurin 0,4 prosentin kannatuksellaan. Kuopion äänestysaktiiivisuus oli jopa järkyttävän alhainen: vain 52,3 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille.
SKP:n kannatus pysyi koko maassa melko samana kuin viime kuntavaaleissa. Valtuustopaikkojen määrä pysyi ennallaan eli 10:ssä paikassa. Valtakunnallinen kannatus oli 0,4 prosenttia. Ehkä jonkinlainen torjuntavoitto vanhojen valtuutettujen pitäessä paikkansa Kuitenkin odotus oli paikkojen ja kannatuksen noususta. Se jäi tällä kertaa valitettavasti tekemättä
Eduskuntavaalien jälkeen toivoin, että Suomen kansa vielä joskus oppii ja ymmärtää ketä äänestää. Neljän puolueen kärki valtakunnallisesti on valitettavasti osoitus sitä, että ei ymmärrä. Eduskuntavaaleissa protesti hallitusta kohtaan kohdistui Perussuomalaisille. Nyt ihmiset valtakunnallisesti vain jättivät kertakaikkisesti äänestämättä. Äänestysprosentti jäi valtakunnalisesti ainostaan 58,2:en. Valitettavasti äänestämättä ovat jättäneet todennäköisesti ne jotka eivät vain enää jaksa uskoa muutokseen
Kihlattuni kommentti vaalituloksia katsellessamme kertoi varmaankin hyvin monen tuntemukset: "mitä järkeä siellä Suomussalmellakaan on äänestää kun ei se mihinkään kuitenkaan vaikuta". Tämä vain on fakta. Suurissa kaupungeissa tuntuu, ettei saa ääntään kuuluviin, pienet paikkakunnat taas jyrätään kiinni suurkuntiin joko vapaaehtoisesti tai pakolla jolloin valtuuston kokoonpanolla ei tunnu olevan mitään merkitystä.
Suomesta on tullut kansanvallan irvikuva. Eipä tässä voi oikein muuta tehdä kuin laskea pään painuksiin ja jatkaa kohti uusia pettymyksiä.
Jotenkin tuntuu jo liian tutulta todeta vaalien jälkeen, että Kokoomus oli näidenkin vaalien suurin puolue. Jos otetaan presidentinvaalit lukuun niin jo viidettä kertaa peräkkäin. SDP kiri taas toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Keskusta oli kolmantena säilyttäen kuitenkin monilla paikkakunnilla paikkaenemmistöjään. Perussuomalaiset saivat tällä kerta vain puoljytkyn kuitenkin kaksinkertaistaen kannatuksensa viime kuntavaaleista. Eduskunnan pienemmät puolueet pitivät melkolailla kannatuksensa ennallaan.
Kuopion valtuuston voimasuhteet pysyvät melko ennallaan Kokoomus ja Keskusta jatkavat suurimpina puolueina. Perussuomalaiset kasvattivat myös Kuopiossa paikkamääräänsä. SKP oli pienpuoleista suurin 0,4 prosentin kannatuksellaan. Kuopion äänestysaktiiivisuus oli jopa järkyttävän alhainen: vain 52,3 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille.
SKP:n kannatus pysyi koko maassa melko samana kuin viime kuntavaaleissa. Valtuustopaikkojen määrä pysyi ennallaan eli 10:ssä paikassa. Valtakunnallinen kannatus oli 0,4 prosenttia. Ehkä jonkinlainen torjuntavoitto vanhojen valtuutettujen pitäessä paikkansa Kuitenkin odotus oli paikkojen ja kannatuksen noususta. Se jäi tällä kertaa valitettavasti tekemättä
Eduskuntavaalien jälkeen toivoin, että Suomen kansa vielä joskus oppii ja ymmärtää ketä äänestää. Neljän puolueen kärki valtakunnallisesti on valitettavasti osoitus sitä, että ei ymmärrä. Eduskuntavaaleissa protesti hallitusta kohtaan kohdistui Perussuomalaisille. Nyt ihmiset valtakunnallisesti vain jättivät kertakaikkisesti äänestämättä. Äänestysprosentti jäi valtakunnalisesti ainostaan 58,2:en. Valitettavasti äänestämättä ovat jättäneet todennäköisesti ne jotka eivät vain enää jaksa uskoa muutokseen
Kihlattuni kommentti vaalituloksia katsellessamme kertoi varmaankin hyvin monen tuntemukset: "mitä järkeä siellä Suomussalmellakaan on äänestää kun ei se mihinkään kuitenkaan vaikuta". Tämä vain on fakta. Suurissa kaupungeissa tuntuu, ettei saa ääntään kuuluviin, pienet paikkakunnat taas jyrätään kiinni suurkuntiin joko vapaaehtoisesti tai pakolla jolloin valtuuston kokoonpanolla ei tunnu olevan mitään merkitystä.
Suomesta on tullut kansanvallan irvikuva. Eipä tässä voi oikein muuta tehdä kuin laskea pään painuksiin ja jatkaa kohti uusia pettymyksiä.
tiistai 23. lokakuuta 2012
Asioita parannettavaksi Kuopiossa
Ajattelin viimeisen viikon kunniaksi koota hieman piempiä kehityskohteita kaupunginvaltuustossa vaaliteemojeni ulkopuolelta. Varsinaisista vaaliteemoistahan löytyvät jo valmiksi pidemmät tekstit. Tähän kuitenkin yhtä tärkeitä asioita hieman lyhyemmin.
Hyvät ja elinvoimaiset kirjastopalvelut tulee Kuopiossa säilyttää. Ja niiden tulee olla maksuttomia. Tämä ei valitettavasti nykyiselläänkään toimi: varaukset ja kaukolainat toimipaikasta toiseen ovat maksullisia. Kirjaston tulee olla täysin maksuton kunnan ylläpitämä sivistyspavelu.
Kunnan vuokra-asuntojen vuokratasoa tulee laskea. Erityisesti Kuopion Opiskelija-asunto Oy:n tulee alenta vuokriaan tasolle joka on opiskelijan tulojen mukainen. Nykyinen hintataso pakottaa opiskelijat usein ottamaan lainaa tai käymään töissä opiskelujen ohella.
Kuopion tulee tehdä kunnallisverosta progressiivinen. Myös yritysveroja tulee nostaa. Tämä lisää kunnan verotuloja, tekee verotuksesta oikeudenmukaisempaa ja vähentää leikkaustarvetta.
Kulttuurin ja palveluiden puolesta leikkauksia vastaan! Muista Kuopiossa numero 280!
Hyvät ja elinvoimaiset kirjastopalvelut tulee Kuopiossa säilyttää. Ja niiden tulee olla maksuttomia. Tämä ei valitettavasti nykyiselläänkään toimi: varaukset ja kaukolainat toimipaikasta toiseen ovat maksullisia. Kirjaston tulee olla täysin maksuton kunnan ylläpitämä sivistyspavelu.
Kunnan vuokra-asuntojen vuokratasoa tulee laskea. Erityisesti Kuopion Opiskelija-asunto Oy:n tulee alenta vuokriaan tasolle joka on opiskelijan tulojen mukainen. Nykyinen hintataso pakottaa opiskelijat usein ottamaan lainaa tai käymään töissä opiskelujen ohella.
Kuopion tulee tehdä kunnallisverosta progressiivinen. Myös yritysveroja tulee nostaa. Tämä lisää kunnan verotuloja, tekee verotuksesta oikeudenmukaisempaa ja vähentää leikkaustarvetta.
Kulttuurin ja palveluiden puolesta leikkauksia vastaan! Muista Kuopiossa numero 280!
tiistai 16. lokakuuta 2012
Miksi äänestää juuri minua?
Ennakkoäänestäminen alkaa huomenna. Siksi on siis hyvä kertoa tässä vaiheessa niin ennakkoäänestäjille kuin niille jotka jättävät äänestämisen puolentoista viikon päähän varsinaiseen vaalipäivään, että miksi juuri minua ja muita SKP:n ehdokkaita muissa kaupungeissa kannattaa äänestää oman kuntansa ja kaupunkinsa valtuustoon.
Syy äänestämiseen on yksinkertainen: SKP on puolue joka on aidosti sitoutunut ajamaan tavallisen kansan ääntä valtuustoissa. SKP sanoo puolueena ehdottoman EI:n kuntaliitoksille ja palveluiden yksityistämiselle kaikkialla Suomessa. Kansan edut bisneksen edun edelle. Lyhyesti ja ytimekkäästi: Tekoja lähipalveluiden puolesta!
Allekirjoitan kaikki edellämaitsemani periaatteet. Mutta miksi äänestää nuori opiskelija Kuopion kaupunginvaltuustoon? Nimenomaan siksi, että olen nuori kuopiolainen opiskelija. Varmasti kokeneempia vaihtoehtoja listoilta löytyy, mutta ajavatko pitkäaikaiset ja kaupunkilaisista etääntyneet päättäjät oikeasti tavallisen kuopiolaisen opiskelijan asiaa paremmin kuin minä, joka oikeasti olen opiskelijana toista vuotta kaupungissa ja tiedän mitä palveluja tulisi säilyttää ja parantaa erityisesti opiskelijoita ajatellen?
Lähipalveluiden säilyttäminen toki koskee kaikkia kuntalaisia. Nuorten kannalta tärkeitä asioita ovat kuitenkin Kuopiossa etenkin opiskelijapalveluiden parantaminen ja ilmainen joukkoliikenne. Lisäksi asuntojen hinnat ovat Kuopiossakin melko korkealla tasolla opiskelijan tuloihin nähden. Näihin asioihin on saatava parannuksia!
Äänestä siis minua numerolla 280 nuorten äänitorveksi Kuopion kaupunginvaltuustoon. Kulttuurin ja palvelujen puolesta leikkauksia vastaan!
Syy äänestämiseen on yksinkertainen: SKP on puolue joka on aidosti sitoutunut ajamaan tavallisen kansan ääntä valtuustoissa. SKP sanoo puolueena ehdottoman EI:n kuntaliitoksille ja palveluiden yksityistämiselle kaikkialla Suomessa. Kansan edut bisneksen edun edelle. Lyhyesti ja ytimekkäästi: Tekoja lähipalveluiden puolesta!
Allekirjoitan kaikki edellämaitsemani periaatteet. Mutta miksi äänestää nuori opiskelija Kuopion kaupunginvaltuustoon? Nimenomaan siksi, että olen nuori kuopiolainen opiskelija. Varmasti kokeneempia vaihtoehtoja listoilta löytyy, mutta ajavatko pitkäaikaiset ja kaupunkilaisista etääntyneet päättäjät oikeasti tavallisen kuopiolaisen opiskelijan asiaa paremmin kuin minä, joka oikeasti olen opiskelijana toista vuotta kaupungissa ja tiedän mitä palveluja tulisi säilyttää ja parantaa erityisesti opiskelijoita ajatellen?
Lähipalveluiden säilyttäminen toki koskee kaikkia kuntalaisia. Nuorten kannalta tärkeitä asioita ovat kuitenkin Kuopiossa etenkin opiskelijapalveluiden parantaminen ja ilmainen joukkoliikenne. Lisäksi asuntojen hinnat ovat Kuopiossakin melko korkealla tasolla opiskelijan tuloihin nähden. Näihin asioihin on saatava parannuksia!
Äänestä siis minua numerolla 280 nuorten äänitorveksi Kuopion kaupunginvaltuustoon. Kulttuurin ja palvelujen puolesta leikkauksia vastaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)