torstai 29. joulukuuta 2011

Lisääntyneen kriittisyyden vuosi

Vuosi 2011 alkaa olla muutamaa päivää vaille valmis. Sen takia täytyy taas muistella, että mitä vuoden aikana on tapahtunut politiikan ja talouden suhteen.

Itselleni luonnollisesti päällimmäisenä vuodesta jäi mieleen huhtikuun puolessa välissä pidetyt eduskuntavaalit.Alkuvuosi meni itsellänikin pitkälti kampanjoidessa toreilla ja vaalikoneita täyttäessä. Vaalithan olivat tappio kaikille muille kaikki Perussuomalaisille. Samaan aikaan Kokoomus nousi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi ja Jyrki Kataisesta tuli pääministeri. Samaan aikaan mikään eduskunnan ulkopuoleinen puole ei eduskuntaan päässyt ja SKP:n kannatuskin lähes puolittui.

Touko- kesäkuussa käytiin pitkät ja tuskalliset hallitusneuvottelut. Lopputulos oli se, että vaalien voittajapuolueen Perussuomalaisten jäädessä hallitukseen oli Kokoomuksen ja SDP:n muodostettava pienten puolueiden kanssa six-pack hallitus. Tähän hallitukseen valitettavasti myös Vasemmistoliitto lähti mukaan joskin hyvin erimielisenä. Heinäkuun alussa hallituksen luottamusäänestyksen jälkeen kaksi Vasemmistoliiton kansanedustajaa Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Mediassa heidät miellettiin "änkyröiksi". Näemmä siis änkyrä tarkoittaa nykykielessä ihmistä joka pitää kiinni mielipiteistään myös vaalien jälkeen. Tämän takia olen nykyään ylpeä kuullessani olevani "änkyräkommunisti".

Toinen vuodesta mieleen jäänyt asia olivat eri kansanliikkeet ympäri maailmaa. Suurimpina kevään liikehdinnät Lähi-Idän arabikeväässä ja syksymmällä ympäri maailmaa ihmisiä liikkeelle saanut Occupy-liike. Tunisiasta lähtenyt arabikevät kaatoi useita diktatuurisia hallintoja. Eikä liikehdintä näytä vieläkään loppuneen. Samoin Occupy-liike jatkaa yhä eri kaupungeissa. 15.10 järjestetyssä kansainvälisessä toimintapäivässä Suomessakin eri kaupungeissa oli monia ihmisiä kadulla kertomassa omia mielipiteitään siitä, mikä nykyjärjestelmässä on pielessä. Helsngissä heitä oli arvioiden mukaan jopa 500. Euroopan suurissa kaupungeissa jopa satojatuhansia. Suomessa Helsingissä ja Turussa toriliikkeet jatkavat yhä telttamielenosoituksiaan.

Vielä yksi mieleen jäänyt asia vuodesta oli viime vuoden tapaan Euroopassa rehottava talouskriisi. Keväällä Portugalin lainoja jouduttiin takaamaan muiden EU-maiden toimesta. Loppukesästä Kreikalle jouduttiin lainamaan lisää rahaa johon Suomi Jutta Urpilaisen johdolla sai vakuudet omalle lainaerälleen. Suomen uusi hallitus oli tästä rinta rottingilla vaikka muiden EU-maiden johtajat naureskelivatkin tiedotustilaisuudessa Suomen vaatimuksille. Loppuvuodesta Italia joutui niin pahaan taloudelliseen ahdinkoon, että lopulta nyt ex-pääministeri Silvio Berlusconi joutui eroamaan virastaa. Uuden hallituksen joholla Italian parlamentti päätti suurista leikkauksista moneksi vuodeksi eteenpäin. Syksyn aikana myös Suomessa eduskunta on päättänyt suurista leikkauksista taantuman varalle.

Itse miellän tämän vuoden jonkinlaisena kansalaisten asioihin heräämisen ja kritiikin lisääntymisen vuotena ympäri maailmaa. Parhaina esimerkkinä edellämainitut arabikevät ja ympäri maailmaa levinnyt Occupy-liike eli tyytymättömien liike. Perussuomalaisten vaalivoittoakin voi pitää esimerkkinä tyytymättömyyden lisääntymisestä. Vaikka tässä tapauksessa tyytymättömyys ohjautuikin väärään suuntaan oli se kuitenkin selvä singaali edellisen hallituksen politiikkaa, etenkin EU- ja talouspolitiikkaa, vastaan. Vaalien alla mieliala tuntui muutenkin olevan melkolailla nykypolitiikkaa vastustava. Jollain tavalla osa normaaleistakin kaduntallaajista, jotka eivät sinänsä politiikkaa seuraa, ovat havahtuneet siihen,että hommassa on jotain pielessä kun hallitus esittää leikkauslistojaan mutta samalla takaa miljardien eurojen edestä takuita EU:n kriisissä oleville maille.

Mitä sitten ensi vuosi tuo tullessaan? Ainakin heti alkuvuodesta presidentinvaalit joiden suhteen kirjoittelen luultavasti ihan omaa blogitekstiä heti vuodenvaihteen jälkeen. Myös kunnallisvaalit järjestetään lokakuun lopulla. Muutenkin tuntuu, että ainakin Euroopan taloustilanne kohtaa kriisin huippunsa vielä ensi vuoden aikana. Suurista maista Italia ja Espanjan lainojen korot ovat jo pitkään olleet nousussa. Jos nämä maat ajautuvat kriisiin on talous todellakin pulassa. Toivottavasti myös tänä vuonna käyntiin lähtenyt Occupy-liike saa jatkoa ensi vuoden aikana ja laajenee yhä enemmän. Vastustetaan ja taistellaan kapitalismia siis myös ensi vuonna. Hyvää ja toivottavasti parempaa uuttavuotta!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Mikä Venäjässä oikein pelottaa?

Jäänyt taas syksyn aikana blogin päivittäminen vähälle. Näin itsenäsyyspäivänä on kuitenkin jo lähes perinteen vuoksi kirjoitettava suomalaiseen identiteettiin ja itsenäisyyteen liittyvistä asioista. Ja mikä olisikaan parempi aihe kuin viime päivinä paljon mediassa esillä ollut rakas/vihattu itäinen naapurimme Venäjä.

Mikäs siinä Venäjässä siis suomalaisia oikein pelottaa? Monille se edelleen tuntuu olevan se, että Venäjä vielä joku päivä hyökkää aseelisesti Suomen maaperälle. Venäjä kuulemma on tätä ennenkin tehnyt jonka takia se tietenkin tekee sitä jatkossakin. Tutkitaampa hetki ihan historiaa. Kuinka monta kerta Suomi on sotinut valtion kanssa jonka nimi on ollut Venäjä? Vastaus on: ei kertaakaan. Toki Venäjä ei ole aina ollut saman niminen jonka takia tälläinen tulkinta on pilkunviilausta. Kuinka monta kertaa siis Suomi on sotinut Venäjän tai samalla alueella toimineen valtion kanssa. Vastaus tähän: kaksi kertaa eli Talvi- ja Jatkosodissa Neuvostoliittoa vastaan. Ja historiallinen fakta vain on se, ettei idästä olla Suomeen hyökätty kuin näissä sodissa. Nyt moni tietenkin miettii, että onhan Venäjä monen sadan vuoden aikana hyökännyt monesti Suomeen eri sodissa. Ei vain kertakaikkisesti ole. Näissä sodissa entinen Venäjä soti Ruotsia vastaan. Suomi itsenäistyi vasta 6 joulukuuta vuonna 1917 jolloin on mahdotonta, että Suomi olisi sotinut minkään valtion kanssa ennen kyseistä päivää. Tämä vain on historiaa joka suurelta osalta jää unohduksiin.

Toinen on Venäjän deomkratia tai se, ettei siellä mitään demokratiaa ole. Sunnuntaina Venäjällä järjestettiin parlamenttivaalit. Tämän johdosta Suomen media on taas päässyt kertomaan siitä kuinka Venäjä on epädemokraatiinen diktatuuri joka kasvattaa vuosi vuodelta sotilasmenojaan. Outoa kyllä, suomalainen media kyllä kertoi kuinka Etyj on arvostellut Venäjän vaaleihin liittyen duuman ulkopuoleisten puolueiden sulkemista vaalien ulkopuolelle. Media ei kuitenkaan keväällä kertonut yhdessäkään valtalehdessä tai televisiokanavalla kuinka Etyj arvosteli eduskuntavaaleihin liittyen erilaista kohtelua eduskuntapuolueiden ja eduskunnan ulkopuoleisten puolueiden välillä mediassa. Itseäni myös ihmetyttää kuink hyvin Venäjän valtapuolueen vaalivilppi oikein onnistui kun sen kannatus laski viime vaalien 2/3 osan enemmistöstä vain yli puolen määräenemmistöön. Tätä voi pitää melkoisen vaalitappiona.

Itseäni mietityttää aina, että mitä syytä Venäjällä edes olisi hyökätä Suomeen olipa se kuinka epädemokraattinen tahansa? Tai toisin sanottuna, mitä Suomessa on mitä Venäjä haluaisi? Minkään luonnonvarojen takia Venäjä ei Suomeen tule hyökkäämään. Ja diplomaattisissa suhteissa Suomella ei Venäjän kanssa ole ongelmia. Mutta niin kyllähän Neuvostoliitto silloin 72 vuotta sitten hyökkäsi ilman mitään syytä. Totta mutta kyseessä tosiaankin oli Neuvostoliitto jonka johdossa oli vallanhimoinen ja ehkä jopa jollain tavalla mielenvikainen Stalin. Itse en siis murehtisi asiasta ainakaan ennen kuin Putin ei ole tapattanut miljoonia ihmisiä siperian vankileireillä. Venäjä pelkoon ei siis ole syynä mitään muuta kuin vanhat traumat joista olisi ihan oikeasti joskus kiva päästä eroon.

Niin ja loppuun on pakko huomauttaa ettei kukaan vain keksi stalinisti leimaa alkaa antamaan niin en ole Venäjä myönteinen olen monilta osin Venäjä vastainen. Venäjällä on ongelmia demokratian kanssa ja se on joiltain osin "sotahullu valtio". Niitä vain valitettasti löytyy myös lännen suuntaan katsoessa.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Vasemmistoliittolaista politiikkaa

Tässä täysin fiktiivinen mutta valitettavan todenmukainen haastattelu. Haastateltavana on Vasemmistoliittolainen kansanedustaja.

Kysymys 1: Kuinka Vasemmistoliitto voi olla Kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa?

- No hallitusohjelmaan saatiin ajettua tärkeitä tavoitteita kuten 100 euron korotus työttömyyspäivärahaan.

Kysymys 2: Hallitus noudattaa oikeistolaisinta politiikkaa Suomessa moneen vuoteen. Miten siis perustelette sen, että Vasemmistoliitto on tässä hallituksessa.

- Kuten jo sanoin hallitusohjelmaan on Vasemmistoliiton ansiosta kirjattu 100 euron korotus työttömyyspäivärahaan.

Kysymys 3: Vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät viikolla Euroopan rahoitusvakausvälineen käyttöönottamisen puolesta, vaikka ryhmän edustajat vastustivat tätä vielä viime vaalikaudella ja ennen vaaleja. Miten takki on näin kääntynyt?

- Tilanne on nyt uusi kun olemme mukana tässä hallituksessa joka muuten korottaa työttömyyspäivärahaa 100 eurolla.

Kysymys 4: Valtion ensi vuoden budjetti leikkaa monta sataa miljoonaa kuntien valtionosuuksista, joka laittaa pienemmät kunnat tiukoille. Näin ollen ihmisten peruspalvelut heikkenevät. Samalla kuitenkin asemäärärahoja ja yritystukia nostetaan. Vasemmistoliitto on ennen vastustanut tällaista politiikkaa nyt se tukee sitä olemalla hallituksessa, miksi?

- Edelleenkin hallitusohjelmassa luvataan 100 euron korotus työttömyyspäivä rahaan.

Kysymys 5: Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin keväällä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä koska he vastustivat hallituksen politiikkaa. Omasta mielestään he ajavat samaa linjaa mitä muu Vasemmistoliitto ajoi ennen vaaleja. Oletteko samaa mieltä?

- Vasemmistoliiton linja on nyt sama kuin Kokoomuksen ja muun hallituksen. Lisäksi 100 euron korotus työttömyyspäivärahaan voidaan pitää historiallisena.

Viimeinen kysymys 6: Kun olette hehkuttaneet koko ajan 100 euron työttömyyspäivärahan korotuksesta kai tiedätte, että se suurimmalle osalle työttömistä on käytännössä vain 30 euron korotus jolla ei jo muutenkin ahtaalla olevien elämä pahemmin parane. Onko siis perusteltua, että Vasemmistoliitto perustelee hallituksessa oloaan ainostaan tällä asialla?

- Kyllä se on perusteltua. 100 euron korotus työttömyyspäivärahaan on historiallinen.

lauantai 6. elokuuta 2011

Luonnon järjestys

Teitä on varmaan joskus varoitettu millään tavoin häiritsemättä emokarhua. Sitä täytyy vältellä mutta jos sen pesän lähelle sattuu eksymään on oltava aivan hiljaa ja lähteä nopeasti pois paikalta samaan suuntaan mistä on tullutkin. Jos emokarhu hiemankin ärsyyntyy on helvetti päässyt valloilleen.

Monet varmaan luulivat, että kertoisin teille jotain ohjeita syksyisessä sienimetsässä käyttäytymiseen. Itse en kyllä ole yhtään kyseisestä asiasta kiinnostunut. Alussa esittämäni esimerkki kertoo myös hyvin paljon nykyisestä taloustilanteesta.

Viime päivinä pörssikurssit ovat tulleet vauhdilla alas ympäri Eurooppaa. Syynä ovat olleet eri Euroopan maiden luottoluokitusten lasku ja Yhdysvaltojen vakava velkaantuminen. Pörssikurssien kohoamisen toivotaan tapahtuman nopeasti jotta Euroopan talous ei syöksy syvään taantumaan.

Sopii kysyä mitä ihmettä tässä kaikessa on edes järkeä? Huonoja työllisyyslukuja tai muuten valtion kuralla olevaa taloutta ei voi yleisesti huudella. Tai jos huudellaan laskee se pörssikursseja pörsseissä ja kriisivaltioiden luottoluokitukset laskevat. Ja tämä taas laskee pörssikursseja lisää. Ratkaisut ovat siis joko hyssytellä koko tilannetta ja välttää markkinoiden panikointia tai jos tilanne menee liian pahaksi on Euroopan unionin rahoitettava kriisimaita. Nykyään väliaikaista kriisirahastoa on mahdollisuuus käyttää myös pankkien pääomittamiseen. Eli tavallisten veronmaksajien rahoja siirretään suoraan monikansallisille pankeille.

Olisikohan Marxikaan osannut ennustaa näin pahaa tilannetta suurkapitalismissa. Nykyään hallitseva luokka ei ole ainoastaan pääoman alainen kuten Marx ennusti vaan se käytännössä joutuu rahoittamaan markkinoita. Pikkuhiljaa siis tulisi pohtia miten me vaihdamme tämän järjestelmän. Pelastaminen on jo nähty hyödyttömäksi. Kriisi leviää vain valitosta valtioon. Moni väittää kommunistien olevan idealisteja. Nykyinen taloustilanne osoittaa, että me emme ole mitään muuta kuin realisteja.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Hallitus huijaa kansaa

Hallitus syntyi viime viikon lopussa ja sen myötä hallitusohjelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Viikonlopun hauduttelun jälkeen voisin hieman käydä läpi mitä itselleni on asian tiimoilta tullut mieleen.

Julkisuudessa oikeisto on haukkunut hallituksen vasemmistolaiseksi,vasemmisto oikeistolaiseksi, Keskustan ja Perussuomalaisten mielestä taas kyseessä on sekasotku josta ei saa selvää. Suurin osa hallituspuolueista on tyytyväisiä hallitusohjelmaa. Vasemmistoliitto kuitenkin on selvästi hajaantunut asian tiimoilta. Hallitukseen menemistä puoluevaltuustossa kannatti 40 ja vastusti 23. Vastustajia eduskuntaryhmässä on 3 yhteensä 14 edustajasta.

Ohjelma on hyvin kaksijakoinen. Toisaalta SDP:lle ja Vasemmistoliitolle on tehty selviä myönnytyksiä perusturvan ja työttömyystukien osalta. Toisaalta taas kunnilta leikataan valtion osuuksia ja erilaisia välillisiä veroja kuten makeisien, alkoholin ja polttoaineenveroja nostetaan.Samalla luodaan myös uusi valmiste vero.

Työttömyyspäiväraha siis nousee 100 eurolla ja toimeentulotuki 6 prosenttia eli 25 euroa. Tietenkin nämä korotukset ovat hyviä ja tarpeellisiä. Kuitenkaan pelkän toimeentulotuen varassa elävä ihminen ei paljon 25 eurolla juhli. Myös työttömyyspäiväraha on laahannut jo pitkään perässä toimeentulotuen tavoin joten nämä korotukset eivät vielä nosta niitä riittävälle tasolle. Lisäksi välilliset verot, inflaatio ja ruoanhinnan nousu pitävät huolen siitä, että kohta tuet ovat taas liian pieniä hintoihin nähden ja tie käy tukien varassa elävillä jälleen kohti leipäjonoja. Myös opintotuki aiotaan sitoa indeksiin vaalikauden lopulla. Siihen mennessä se ehtii kuitenkin laskea lisää ja mahdollisesti hallitusohjelmaa uudelleen tarkastellessa tiukassa taloustilanteessa se jätetään tekemättä säästöjen aikaan saamiseksi.

Pieni ja keskituloisten asemaa aiotaan ohjelmassa helpottaa progression pienentämisen kohdentamisella pienempi tuloisiin. Tämä ei kuitenkaan paljon auta kun kunnilta aiotaan leikata monta sataa miljoona euroa valtion apurahoja. Tämä tarkoittaa joko peruspalveluiden huonontumista tai kunnallisveron nousua. Likainen työ leikkaamisesta jätetään siis kuntien vastuulle. Luultavasti tämän ansiosta pienemmät kunnat joutuvat tekemään kuntaliitoksia. Tämä taas heikentää palveluita ja keskittää päätöksentekoa entisestään.

Niin ja mitenkäs oli sen rikkaiden kurituksen laita? Pääomaveroa aiotaan ohjelmassa nostaa ja tehdä siitä progressiivinen. Tämän kuullessani olin aluksi ihmeissäni, että ovatko vasemmistopuolueet oikeasti saaneet pääomaveron progression läpi neuvotteluissa. Tämä huima progressio tarkoittaa kuitenkin sitä, että pääomaveroista maksetaan 30 prosentin veroa eli sitä nostetaan kahdella prosentilla. Lisäksi yli 50 000 euron pääomatuloista joutuu maksamaan tätä "progressiota" eli 32 prosentin veroa.

Vasemmistoliitto on muiden hallituspuolueiden tapaan hehkuttanut kuinka tämä on suurin käden ojennus huono-osaisille pitkään aikaan. Siis 25 euron korotus toimeentulo tukeen ja opintotuen sitominen indeksiin syksyllä 2014. Pohjalta on tietenkin hyvä ponnistaa ylöspäin. Mutta kuten esitin hupenevat nämä korotukset hyvin nopeasti pois kun eri välilliset verot nousevat ja palveluita joutuu leikkurin alle 2,5 miljardin vuosittaisten säästöjen takia.

Ihmettelen itsekkin suuresti sitä miksi Vasemmistoliitto lähti tällaiseen hallitukseen mukaan. Hallitus ei selvästikkään ole pienen ihmisen puolella. Vasemmistoliitto käänsi myös takkinsa Euroopan vakaussopimuksia kohtaan. Ne ollaan hallitusohjelmassa hyväksymässä. Tämä oli kuitenkin Vasemmistoliitolle yksi heidän kynnyskysymyksistään hallitukseen menolle. Muut Euroopan vasemmistopuolueet vastustavat vakausmekanismia ehdottomasti.Saa nähdä missä tilanteessa Vasemmistoliiton kannatus on seuraavien vaalien aikaan. Juuri kun puolue on saanut karistettua Lipposen hallitusten taakat harteiltaan.

Oma suhtautumiseni Vasemmistoliittoa kohtaan on myös muuttunut tämän myötä. Vielä vaalien jälkeen hehkutin täällä blogissanikin Vasemmistoliiton ja SKP:n yhteistyön syventämistä ja mahdollista puolueiden yhdistämistä. Nyt tämä asia kyllä näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa. On vaikeaa kuvitella kommunistista puoluetta ja vasemmistolaista Kokoomuksen kanssa veljeilevää puoletta toimivan yhteistyössä ainakin korkealla tasolla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö meidän pitäisi edelleen jatkaa ruohonjuuritason yhteistyötä.

Mutta lopuksi täytyy todeta, että nyt jos koskaan Suomi ja Eurooppa tarvitsee aitoa vaihtoehtoa. Eli aitoa vasemmistolaista yhteistyötä.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Risuparta hippi kommunisti neiti

Siviilipalvelus alkaa olla pikkuhiljaa kääntymässä loppupuolelle. Sen kunniaksi taas hieman asiaa siviilipalveluksesta tai oikeastaan mielipiteistä sitä kohtaan.

Aina linkittäessäni jotain siviilipalvelukseen liittyvää, arvostellessani armeijaa yms. tulee aina sama litania vastaukseksi: olen sivari, hippi, homo, neiti ja nössö enkä näiden takia voi tietää yhtään mitään armeijasta jonka takia on täysin oikeutettua, että siviilipalvelus kestää kaksi kertaa pidempään kuin lyhin armeijan palvelus.

Itseäni aina ihmetyttää, että miten se on "nössöyttä" omien aatteidensa takia kieltäytyä asepalveluksesta? Etenkin kun se vaatii erilailla henkistä kestävyyttä kuin armeija. Tietenkään siviilipalveluksessa ei ole sellaista simputtamista yms. mitä armeijassa on. Kuitenkin voin 10 kuukauden kokemuksella sanoa, että enemmän kuraa saavat niskaan siviilipalvelusmiehet kuin varusmiehet. Lisäksi automaattinen 12 kuukauden palvelus rehellisesti sanottuna ottaa välillä päähän. Etenkin kun armeijassa osa kävijöistä pääsee 6 kuukaudella. Tulevaisuudessa ehkä jopa 4 kuukaudella asevelvollisuustyöryhmän esityksen mukaisesti.

Ongelma on, ettei tämä asenne siviilipalvelusmiehiä kohtaan ole vain yksittäisten ihmisten mielipiteitä vaan aivan yleinen käytäntö yhteiskunnassa. Siviilipalvelusmiehenä tai etenkin totaalikieltäytyjänä olet jollain tavalla ns. toisen luokan kansalainen. Esimerkiksi virallisesti työhönottoon ei pitäisi vaikuttaa se, onko hakija käynyt aseellisen palveluksen vai siviilipalveluksen. Kuitenkin aseistakieltäytyjäliitto saa usein yhteydenottoja työhönottoon liittyvään syrjintään liittyen. Eikä valtio näytä tähän pahemmin puuttuvan.

Myös mediassa asenne on selkeästi aseellista palvelusta suosiva. Hyvänä esimerkkinä MTV3:lla pyörivä dokumenttisarja "Kasarmi" joka seuraa Vekaranjärvellä palvelevia varusmiehiä. Harvemmin siviilipalveluksesta tai totaalikieltäytymisestä edes uutisoidaan minkäänlaisista dokumenteista puhumattakaan.

Ongelma juontuu jo edellisissäkin blogiteksteissäni tuomissa asioissa eli sodan ihannoinnissa ja ehkä välillä liiankin pitkälle menevässä isänmaallisuus asenteessa. Tämän takia myös siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen nähdään epäisänmaallisena toimintana. Ja sehän ei nyky-Suomessa käy. Vaikka kyse onkin sellaisista universaaleista arvoista kuin rauha ja toisten kunnioittaminen. Tätä olisi hyvä tuoda esille esimerkiksi osittain omasta aloitteestani syntyneessä adressissa (http://www.adressit.com/aseistakieltaytyjien_lippujuhlan_paiva) jossa vaaditaan perustellusti myös aseistakieltäytyjille omaa liputuspäivää. Sodanmuistelemispäiviä, armeijan liputuspäiviä yms. kuitenkin löytyy kalenterissa. Eli edes yksi päivä vuodessa joka pyhitettäisiin rauhan arvoille. Ei kai tämä ole edes Suomessa liikaa pyydetty?

tiistai 24. toukokuuta 2011

Hommafoorumin käyttöohjeet

Viime aikoina olen pyörinyt ehkä liikaakin maahanmuuttokriitikoiden Hommafoorumilla. Sen takia ajattelin luoda käyttöohjeet niitä varten jotka aikovat joskus foorumille liittyä ja mahdollisesti aloittaa keskustelemaan.

Sääntö 1

Tämä on jopa kaikista säännöistä tärkein. Hommaforumille kirjoittaessaan on muistettava aina ylistää sitä kuinka eri maahanmuuttovastaiset Perussuomalaisten edustajat (suurimpana tietysti Halla-Aho) puhuu aina asiaa ja hänen tukemisensa foorumilla pysyäkseen on elin ehto. Tarvittaessa myös Teuvo Hakkaraisen kommentit ovat hyviä ja keskustelua herättäviä.

Jos joku foorumilla sattuu mollaamaan tai kyseenalaistamaan Halla-Ahon ja muiden edustajien tekstejä ja kommentteja on hänet leimattava joko kukkahattutätiksi tai maahanmuutto myönteiseksi hihhuliksi. Nämä leimat siis myöt saat jos erehdyt maahamuuttokriittisten edustajien kommentteja arvostelemaan.


Sääntö 2


Ensimmäisen säännön opittuaan on hyvä siirtyä sääntöön kaksi. Eli Hommaforumilla kukoistavaan mediakritiikkiin. Samat periaatteet pätevät kuin kohdassa yksi eli kaikenlainen maahanmuttokriittisyyden arvosteleminen ja maahanmuuton tukeminen tarkoittaa automaattisesti kukkahattutät-leimaa otsaan.

Tärkeä osa mediakritiikkiä ovat myös maahanmuuttajiin kohdistuvien viharikoksiin liittyvä uutisointi. Jos tällaista havaitaan on syytä leimata koko Suomen oikeusjärjestelmä täynnä kukkahattutätejä oleviksi hörhöiksi. Hyvä on myös muistuttaa joka ikinen kerta siitä, kuinka maahanmuuttajat eivät Suomessa muuta ehdikkään tehdä kuin raiskata, hakata viattomia ja ryöstää kauppoja. Suotavaa tietenkin on, että kokemus on joko omakohtainen tai ainakin kaverilta kuullut. Tämä tuo argumentille lisää painoarvoa.

Sääntö 3


Salonkikelpoisessa maahanmuuttokriittisyys keskustelussa on suotavaa käyttää erilaisia asiaan liittyviä sivistyneitä termejä kuten "mamu", "kulttuurinrikastaja", "kantasuomalainen","punaviherlogiikka" ja jo edellemainittu "kukkahattutäti" . Nämä ja muut termit tuovat esiin keskustelijan todellisen tiedon maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.

Sääntö 4

Vielä erikseen on mainittava Islamiin liittyvän keskustelun keskeinen piirre. Jokaiseen argumenttiin on hyvä tunkea joko lauseita suoraan koraanista, tai muistutella siitä, kuinka muslimimiehet hakkaavat vaimojaan paljon enemmän kuin esimerkiksi kantasuomalaiset. Tietysti myös terrorismiuhka on hyvä tuoda esille silloin tällöin.

Näillä edellämainituilla säännöillä pääset ainakin hyvin vauhtiin Hommafoorumin keskustelussa ja sinustakin tulee osa valveutunutta sivistyneistöä joka vastustaa maahanmuuttoa tilanteessa kuin tilanteessa.