torstai 28. toukokuuta 2015

Ideologista leikkaamista

Hallitus julkaisi eilen ohjelmansa ja tulevat ministerit. Ensireaktio itselläni ohjelmaan oli toisaalta pelko tulevaa neljää vuottta ajatellen, toisaalta taas vaalilupausten ja hallituskokoonpanon kannalta ohjelma oli odotettu. Kokoomus ja Keskusta pitivät melkolailla sen minkä lupasivat, Soinilla ja Perussuomalaisilla taas takki kääntyi tuulettimen vauhdilla hallituspaikan varmistamiseksi.

Mitä hallitusohjelma siis pitää sisällään? Leikkauksia, leikkauskia ja vielä kerran leikkauksia. Leikkauksista kärsijöinä tulevat olemaan opiskelijat, pienituloiset, lapsiperheet ja ympäristö.  Myös Perussuomalaisille on myönnytykseksi tehty alennuksia maahanmuuttajien tukiin ja kehitysapuun.

Itseäni henkilökohtaisesti toki eniten kuohuttanut asia oli opintotuen indeksikorotusten poisto, asia jonak opiskelijajärjestöt viimein saivat lobattua läpi edellisen hallituksen aikana. Ylipäätään koulutus ja kulttuuri olivat suurimpia kärsijöinä 600 miljoonan euron leikkauksilla. Lisäksi lapsilta viedään oikeus kokopäivähoitoon, jos toinen vanhemmista on kotona.

Verotukseen ei suuria muutoksia ole tulossa. Haittaveroja nostetaan ja uuden auton ostajat saavat veronalennusta kaupoistaan. Vaikeaa nähdä miten kyseinen veronalennus sitten pienituloisia hyödyttää, ei opintotuella saatikka peruspäivärahalla autokaupoilla pahemmin vierailla.

Joskus jotkut väittävät, että ideologiat ja aatteet olisivat hävinneet politiikasta. Kuitenkin hallitusohjelma jos mikä on osoitus ideologiasta politiikassa: köyhien vyötä kiristetään, jotta rikkailta ei tarvitsisi vielä enempää ja Walhroosin Nallella olisi jatkossakin voita leipänsä päällä. Se ainakin tuntuu olevan hallitukselle tärkeämpää kuin se, onko köyhillä opiskelijoilla tai työttömillä jatkossa edes sitä leipää vatsansa täytteeksi. Hyvinvointivaltiota ei leikata enää juustohöylällä vaan Sipilä on kumppaneineen kaivanut kaapista kirveet ja viikatteet käteen.

Se on toki mukavaa huomata, että neljä vuotta sitten mietin, että oikeistolaisempaa hallitusta on ideologisesti enää vaikeaa löytää, mutta Sipilän johdolla hallitus onnistui ylittämään tämänkin riman.

No mitäpä tässä. Lähden dyykkaamaan ruokaa itselleni, tai muutan Ruotsiin. Suomen hallitus ei minua nähtävästi yhteiskuntaansa kaipaa. Toki myönnettäköön, tunne on molemminpuoleinen.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Isäs oli

Nettikeskustelu on nykyään täynnä erilaisia kliseisiä, jo moneen kertaan kaadettuja argumentteja. Niin sanotut kortit lentelevät keskusteluissa tiuhaan, ja osa niistä on päässyt myös julkiseen valtakunnallisen tason keskusteluun. Tässä lista eri korteista, osittain pahemmuus/paremmuusjärjestyksessä:

1. Neuvostoliitto-kortti

Tämä kortti viuhuu usein vaihtoehtoista talouspolitiikkaa käsittelevissä keskusteluissa. Se on etenkin kommunisteja kohtaan luultavasti yksi käytetyimmistä korteista. Tällä kortilla yritetään usein perustella sitä, miksi kommunismi ei talousjärjestelmässä tule toimimaan. "Neuvostoliitossa ihmisillä ei ollut hyvä olla" tai "Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa" ovat tämän kortin kliseisimpiä esiintymismuotoja.

Varmaan moni ymmärtää, että tämä argumentti perustuu täydelle typeryydelle. Oli kommunistisesta aatteesta mitä mieltä tahansa, niin historian tapahtumien automaattiset uusiutumiset tulevaisuudessa eivät pidä paikkaansa. Jos minä en ole koskaan juossut maratonia, tarkoittaako se sitä, etten sitä koskaan tule juoksemaankaan? Hyvin usein itse tämän kommentin nykyään kuullessani en jaksa jatkaa keskustelua talouspoliittisista vaihtoehdoista, ennen kuin vastapuoli esittää jotain pätevämpiä, paremmin argumentoituja väitteitä.

2. Stalin-kortti

Toinen kliseisistä kommunisteja kohtaan käytyistä korteista. Tätä korttia käytetään usein esimerkiksi jos kommunistiksi itsensä julistava henkilö arvostelee Suomen sotahistoriaa tai Naton ja EU:n toimia Ukrainan kriisin suhteen. "Stalin tappoi miljoonia ihmisiä" on kortin yleisin esiintymismuoto.

Kukaan ei varmaan kiellä, etteikö Stalin olisi tapattanut miljoonia ihmisiä vankileireille. Sillä asialla vastaanargumentointi täysin toisessa kontekstissa kertoo kuitenkin vastapuolen vajavaisista argumentointitaidoista. Hyvin usein kyseisen kortin esittäjä on silkka nettitrolli.

3. "Mummon kaiman veljenpojan siivoja näki, että mamu ajoi Bemarilla" -kortti

Tämä on kliseinen maahanmuuttokeskusteluun liittyvä argumentti. Monen nykyisen Perussuomalaisten kansanedustajan, jopa mepin poliittinen menestys perustuu kyseisen kortin levittelyyn.

Korttihan tässä tapauksessa perustuu siihen, että jollain netin keskustelupalstalla tai sivustolla leviää, usein perätön tieto, maahanmuuttajien tekemistä rikoksista, jota sitten käytetään häikäilemättä keppihevosena omien mielipiteiden esiintuomisessa. Perussuomalaiset ja Muutos 2011 edustajat ovat toki olleet tässä ahkerimpia, mutta kortin käyttäjiä löytyy myös muista puolueista ja eri kansalaisliikkeistä.

Valitettavan usein kyseinen kortti perustuu nimenomaan väärälle tilastotiedolle, tai asiakirjoille, joiden paikkaansapitävyyttä vastapuoli ei pysty todistamaan. Toisaalta myös valitettavasti kortin käyttäjät eivät itse tätä pidä minkäänlaisena ongelmana, ja se varmasti omalta osalta selittää sitä, miten Perussuomalaiset ovat nousseet Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.


4. Venäjätrolli -kortti

Venäjätrolli -kortti on liidellyt tiuhaan erityisesti viimeisen vuoden aikana. Tämän kortin syntyyn syyllisiä, tai heidän ansiotaa, miten asian haluaa nähdä, on Suomen valtamedia, YLE ja Helsingin sanomat etunenässä.

Nykyisessä keskustelukulttuurissa tuntuu olevan täysin hyväksyttävää hiljentää vastapuolen argumentit sillä, että hän on Venäjän salainen internetagentti. Klassinen esimerkki keskustelusta eteni itselläni muutama viikko takaperin seuraavalla tavalla: "Mutta ethä sä voi olla samaa aikaan kommari ja pasifisti". "Ai miksi en?". "No ku Stalin tapatti miljoonia". " Kokoomuksen aate tappaa miljoonia ihmisiä nälkään". " Aa oot Venäjä-trolli". Toki huomattavaa oli, että edellä mainittu Stalin -kortti heitettiin tässä tapauksessa ensin. Keskustelun aiheena olivat Aseistakieltäytyjäliiton saamat nuorisoavustuksent tuet OKM:ltä.

Venäjätrolli -kortti on siitä vaarallinen kaikkiin muihin kortteihin verrattuna, että sitä käyttävät sumeilematta nykyään kaikki Suomen valtamediat. Nato ja EU-vastaisuus yritetään hiljentää pelkällä trolliksi syyttämisellä, ja näin vain asettaa vastapuolen argumentti kysenalaiseksi ilman sen suurempaa yritystä  ymmärtää, että maailmanpolitiikan kysymyksissä asioilla on usein kaksi puolta.
Venäjätrolli -kortti onkin itsessään täysin trollaava kortti keskustelussa, jossa vastapuoli yritetään hiljentää kun omat pätevät argumentit ovat päässeet loppumaan.

5. Mun isoisä oli sotaveteraani -kortti

Tätä korttia näkee käyettävän usein keskustelussa armeijasta, armeijan määrärahoista ja turvallisuustilanteesta. Kyseisen kortin heittämisellä yritetään pönkittää oman argumentin paikkaansapitävyyttä, niin kuin se, että sukulainen on sotinut Suomen puolesta, tekisi hänen lapsestaan saatikka lapsenlapsista sen enempää oikean ja pätevän mielipiteen edustajaa.

Yksi kortin variaatio on myös ilmaista oma, korkea armeija-arvonsa ja osoittaa näin, että henkilö ymmärtää rauhankysymystö ja Suomen ulkopoliittista tilannetta paremmin  kuin vastapuoli, eli minun tapauksessani siviilipalveluksen käynyttä kommunistia

6. "SKP on vaan pieni puolue" -kortti

Kyseinen kortti ei ole yleinen, mutta vasemmiston sisällä sitäkin enemmän käytetty. Kortin klassinen käyttötapa on tilanteessa, jossa SKP:n edustaja arvostelee eduskunnan vasemmanlaidan toimintaa. Tässä tapauksessa omaa asemaa ja pätevyyttä yritetään pönkittää kertomuksilla hallituksen saavutuksista, kannatuksen ja kansanedustajien määrästä tai siitä, että SKP on vanhojen ihmisten änkyräpuolue.

Kortin käyttö sinänsä on toki ironista, etenkin jos yritetään puhua yhteistyöstä, koska yhteistyötä usein on valtakunnan tasolla ensimmäisenä torppaamassa Vasemmistoliitto.


----------------------------------------------------------------------------------------------------

Näidenkin korttien lisäksi internetkeskustelu toki on pullollaan mitä erilaisempia argumentteja. Niiden yhteinen piirre kuitenkin usein on se, että niitä käytetään viimeisenä oljenkortena omien argumenttien loppuessa. Voinen siis antaa neuvon, mikäli edellä mainittuja kortte nettikeskustelun maailmassa tapaat: "don't feed the troll".

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vappu 2015



On jälleen vappu, työkansan keväinen juhla.

Vappupuheen aluksi on yleensä tapana luetella eriliaisia leikkauksia ja muita heikennyksiä, joita kulloinenkin hallitus on kuluneen vuoden aikana tehnyt. Luulen kuitenkin, että viime vuosien politiikka on kaikille paikallaolijoille itsestäänselvää, ja suuntaan siitä syystä katseet mielummin tulevaan.

Eduskuntavaalit pidettiin keväällä. Ne olivat koko vasemmiston historian huonoimmat. Kolme suurinta puoluetta ovat seuraavan neljän vuoden ajan Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Kaikki nämä ovat puolueita, jotka vaalien alla puhuivat leikkauksista, ja jollain ihmeen ilveellä saivat tämän joukkohysterian ajettua läpi kansaan.

Oli syy työläisissä ja liian vahvassa ay-liikkeessä, kuntien ja hallinnon koossa tai ihan vain maahanmuuttajissa, ovat kolme suurta puoluetta valmiit leikkaamaan tulevina vuosina, jotta niin sanottu ylivelkaantuminen saadaan kuriin.

Vaalien jälkeen on puhuttu siitä, kuinka Suomessa on erilaisia kuplia joissa ihmiset asustavat. Minusta punavihreät ja persukuplat eivät ole välttämättä paikkaansapitäviä, tai ainakaan niiden ei tulisi olla. Suurin kupla nyky-Suomessa on oikeistokupla. Tässä kuplassa elävät ihmiset eivät tunne ihmisiä, jotka tienaavat alle keksitulon ja joiden mielestä palveluista leikkaaminen on hyväksyttävää, koska he itse käyttävät jokatapauksessa yksityisiä palveluita.Näille ihmisille on itsestään selvää, että jokaisen tulisi pärjätä omin avuin ja heille progressiivinen verotus on yksilön vapauksien rajoittamista. Valitettavasti tulevassa hallituksessamme useat ministerit elävät tässä kuplassa, ja ylipäätään eduskunta on vieraantunut tavallisen kansan asioista 6000 euron kuukausipalkkansa ansiosta.

Myöskään Perussuomalaisten kannatusta ei voi vain pelkällä kuplista puhumisella ohittaa. Vaikka talouspoliittisesti Perussuomalaisetei ole vasemmiston kannalla, on puolue tavallisten äänestäjien silmissä ollut jo kaksissa eduskuntavaaleissa protestikanava tyytymättömyydelle. Kyse onkin siitä, miten tämä protesti olisi saatu tai tulevaisuudessa saadaan kanavoitua vasemmistopuolueiden kannatukseen.

Eri ihmiset ovat julkisesti todenneet, että tämä että vaalitulos ei edusta heidän Suomeaan. Minä pidän taas valitettavana sitä, että tämä on minun Suomeni. Suomi, jossa mielummin pidetään tuloverotus, pääomaverotus ja yhteisöverotus alhalla, ja leikataan palveluista tai jäädytetään sosiaalietuuksia. Minun Suomeni ei ole tasa-arvoinen, kaikkea muuta!

Seuraavan neljän vuoden politiikka suoraan sanottunapelottaa minua ajoittain. Minä itse, joka elän alle viidensadan euron kuukausittaisella opintotuella, olen niitä joiden tuen indeksijäädytykset ovat ensimmäisenä vaakalaudalla. Ei nykyiselläkään tuella elä, ei ole elänyt kunnolla vuosiin ilman suurta kikkailua tai opintolainan ottamista.

Minun Suomeni tarvitsee tulevaisuudessa toisenlaista politiikkaa. Tulevissa vaaleissa, niin kunta- kuin eduskuntavaaleissa vasemmiston yleisesti on oltava vaihtoehtona leikkauksille, kurjuudelle ja työttömyydelle. Vain vahva ja yhtenäinen vasemmistokenttä niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla ja eri kansalaisliikkeiden yhteistyön avulla, voi luoda vaihtoehtoista politiikkaa jonka keskiössä ovat ihmiset, eikä rahanhimo ja voitot.

Suomi tarvitsee uuden suunnan, suunnan vasempaan kohti parempaa ja ihmislähtöistä politiikkaa!