Sunnuntaina Kreikka äänesti Troikan lainaohjelman ehtoja vastaan selkein äänin 61 prosenttia vs. 39 prosenttia. Äänestystulos on ymmärrettävästi aiheuttanut mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan.
Suomessa ulkoministeri Timo Soini kertoi jo sunnuntai-iltana, että hänen mielestään Kreikka äänesti väärin. ja että kreikkalaiset, Syriza etunenässä, ajattelevat vain Kreikan omaa etua. Paksua tekstiä ministeriltä, joka vielä viime vaalikaudella oli suurin eurolinjan vastustaja suomalaisessa politiikassa. Nyt näyttävät kuitenkin Troikan ehdot Soinillekki kelpaavan.
Soinin kommentit ovat toki asiassa yksi sivujuonne. Poliitikot ja nettimeuhkaajat ovat parin päivän aikana julistaneet ympäri Eurooppaa, että Syrizan politiikka on hallaksi kaikille muille Euromaille jotka Kreikan kriisipaketteja ovat olleet takaamassa. Syylliseksi kriisiin on leimattu ylipäätään ja yksinomaan kreikkalaiet ja heidän korruptoitunut yhteiskuntansa.
Nämä toki ovat vain populistisia yrityksiä syyllistää Syriza ja Kreikka tilanteesta ilman, että edes yritetään nähdä todellisia syitä kriisin taustalla. Syytökset veronkierrosta ja korruptiosta eivät toki ole vääriä, mutta väittämien sitä maan tavaksi on harhaanjohtavaa. Veronkiertoa ovat harrastaneet erityisen suuressa mittakaavassa suuret yritykset ja korruptio on rehottanut korkeammissa yhteiskuntaluokissa. Ateenalainen kauppias tai baarinpitäjä ei varmastikkaan ole syypää satojen miljardien velkaan.
Toisena osapuolena kriisissä ovat olleet myös kansainväliset pankit, jotka ovat vararikonpartaalla olevaa Kreikkaa ovat järjettömillä summilla lahjoittaneet. Nimenomaan näitä velkoja ollaan kansainvälisillä tukipaketeilla maksettu pois, ja rahasta ei ole montaakaan euroa kreikkalaisille jäänyt. Päinvastoin, kreikkalainen sosiaaliturva ja minimipalkka alkavat olla Euroopan alhaisimpia. Syriza on omalla politiikallaan yrittänyt pitää vähäosaisten kreikkalaisten puolia Troikkaa vastaan, jonka takia lähes 2/3 osan tuki äänestyksessä ei ole yllättävää, kun mietti ihmisten arkipäiväistä elämää maasssa.
Toki kyse ei ole pitkään aikaan siiitä, että Kreikkaa autettaisiin saamaan itsensä jaloilleen ja maksaman velkansa. Kyse on silkasta oikeistohegemonisesta politiikasta joka Troikka on yrittänyt juurruttaa Kreikkaan. Neuvottelujen kariutuminen muutama viikko sitten ei johtunut suoranaisesti siitä, että Syriza olisi kieltäytynyt maksamasta velkoja, vaan halusi tehdä erilaista politiikkaa nostamalla sosiaaliturvaa ja lisäämällä yritys- ja pääomaverotusta. Tämä ei EU:n valtiovarainministereille tietenkään käynyt, ja tilanteesta syyllistettiin Syrizan joustamattomuutta.
Syistä huolimatta seuraukset ovat kuitenkin toivoa herättäviä. Syriza on ensimmäinen, joka on noussut Troikan talouskuria ja leikkausvaatimuksia vastaan. Tätä samaa leikkausideologiaa kuitenkin ajetaan tällä hetkellä läpi ympäri Eurooppaa eri verukkeilla, ja Kreikan tilannetta on käytetty meillä Suomessakin pelotteluun, jolla osa kansasta on saatu tukemaan tulevia menolleikkauksia.
Kreikka ei ole mikään yksinäinen saareke leikkauspolitiikkansa osalta, mutta kansan tukeman Syrizan esimerkki on asia, joka voi johtaa muuaallakin Euroopassa muutoksiin. Kuten Ilmarisen talousasiantuntijakin sen eilen osasi tiivistää, Kreikan ero eurosta ei olisi euroalueelle niinkään taloudellinen menetys, mutta se olisi suuri arvovaltatappio Troikan harjoittamalle leikkauspolitiikalle. MTV:n uutisankkurikin kysyi Eurooppatutkijalta sunnuntaina uutisissa: "Voiko tämä tauti levitä". Minun vastaukseni on, että voi, ja toivon että se leviää tulevaisuudessa myös meille Suomeen leikkauspolitiikan vastustamisena ja toisenlaisen talouspolitiikan vaatimuksina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti