Viime viikonloppuna Iltalehti, muun median avustuksella, nosti esiin 39-vuotiaan Ossi Nymanin. Nyman kertoi alkuperäisessä jutussaan, kuinka on koko aikuisikänsä käytännössä elänyt yhteiskunnan erilaisten tukimuotojen varassa, ja yrittää kieltäytyä erilaisista töistä parhaansa mukaan.
Media ja yleinen kansalainen paheksunta toki otti asiasta nokkiinsa. Esimerkiksi toinen iltapäivälehti järjesti maanantaina katugallupin, jossa suurin osa ihmisistä vastusti yhteiskunnan rahoilla periaatteesta elävää Ossia, joka vain hyötyy muiden tekemästä työstä.Samaan aikaan muukin media on lyönyt argumentteja joka suunnasta, kuinka "ideologinen työttömyys" on haitallista yhteiskunnalle.
Joukkolynkkauksen mielialassa kuitenkin se tärkein on unohtunut, jota Nyman itse alunperin yritti haastattelussaan tuoda esiin. Miksi työttömän täytyy ottaa vastaan mitä vain työtä, palkalla tai ilman, tai on automaattisesti yhteikunnan elätti ja alhaisinta saastaa. Nyman itse ei lepäile päiviä pelkästään laakereillaan vaan kirjoittaa aktiivisesti, ja haaveilee kirjailijan urasta.
Lähes minuutilleen samaan aikaan Taloussanomat nosti esiin toisen TE-keskuksen asiakkaan. Samaan tapaan kuin Nyman, pelkällä etunimellään esiintyvä 62-vuotias Arto kertoo närkästyksensä siitä, kuinka TE-keskus yrittää patistaa häntä kuntouttavaan työtoimintaan kärrypojaksi. Sosiaalinen media ei nostanut asiasta lokamyrskyä, eikä mediakaan asialla ole revitellyt samaan tapaan kuin Nymanin tapauksessa. Ai miksi? Koska Arto on entinen yritysjohtaja, ja tienannut urallaan jopa 180 000 euroa vuodessa ja TE-keskus maksaa hänelle jutun mukaan 3 500 euron suuruista työttömyyspäivärahaa.
Selvästikkin siis Suomessa työtön saa kieltäytyä työstä siinä tapauksessa, että on ollut työuransa aikana riittävän korkeassa asemassa.
Keskustelusta täysin sivuraiteille on jäänyt taas kysymys siitä, onko kaikki työ ja sen tekeminen oikeasti mielekästä ja "hyödyllistä" yhteiskunnan kannalta? Tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän perinteisiä tuntemiamme työaloja automatisoituu, ja töitä on yhä vain vähemmän ja niiden hakijoita suhteessa enemmän.Pitäisikö kaikki työttömät työllistää puhelinmyyjiksi tai vaikka konsulteiksi?
Onko se muka oikeasti työttömän tai yhteiskunnan vika, jos työstä maksettava palkka on niin heikkoa, ettei sen vastaanottaminen edes kannata? Mikäli minä olen markkinatalouden lainalaisuuksia oikein käsittänyt, on kilpailukykyisen palkan maksaminen työnantajan tehtävä, eikä kenenkään tarvitsisi ottaa mitä vain töitä vastaan.
Tai näin sen pitäisi mennä. Nykyään Suomessa kuitenkin jopa lainsäädäntö mahdollistaa orjuuden... korjaan, kuntouttavan työtoiminnan harjoittamisen. Kaunis ajatus mallissa on, että se työttömät työllistyisivät lopulta harjoittelupaikkaansa. Yhtään onnistunutta tapausta ei tämän suhteen ole oman tuttavapiirini kautta vielä tullut vastaan. Ja miksi tulisi. Miksi ottaa palkallista työntekijää töihin, jonka sosiaaliturvamaksuja pitää maksaa, kun samaan aikaan valtio tarjoaa ilmaista työvoimaa kannustavalla palkkatuella.
Kyllä, meidän yhteiskunnassamme on ongelma. Ongelma eivät kuitenkaan ole työttömät vaan työnantajat, jota eivät työllistä ihmisiä, ja yhteiskunta, joka verovaroillaan tukee tätä toimintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti