maanantai 25. lokakuuta 2010

Kirkko ja avarakatseisuus

On aivan pakko kirjoittaa aiheesta josta ollaan tehty jo luultavasti satoja blogitekstejä enne tätä. Ja itse olen tapani mukaan pari viikkoa myöhässä. Mutta mikäpä muukaan aiheena olisi kuin pari viikkoa vellonut homokeskustelu. Keskusteluhan lähti toden teolla liikkelle Ylen Ajankohtaisen kakkosen Homoillasta. Keskustelussa olivat osapuolina homojen vihkimis- ja adoptio-oikeuksia puolustaneet ja vastustaneet ihmiset. Vastustajien puolella esimerkiksi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Kyseisen ohjelman jälkeen jo kymmeniätuhansia ihmisiä on eronnut kirkosta vastalauseena kirkon, tai tässä tapauksessa Päivi Räsäsen ja muiden kirkon konservatiivi siiven edustajien, mielipiteille.

Kyse on siis siitä pitäisikö Suomeen monien muiden Euroopan maiden tapaan luoda sukupuolineutraali avioliittolaki. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös samaa sukupuolta olevat ihmiset saavat mennä keskenään naimisiin, ottaa toisen osapuolen sukunimen ja samalla saisivat myös eniten kiistaa ohjelmassa herättäneen adoptio-oikeuden. Eli siis samaa ja eri sukupuolta olevien avioliitot olisivat saman arvoisia. Tämä aiheuttaa kirkon sisällä kysymyksiä pitäisikö mahdollisen lain voimaan astuessa myös evankelisluterilaisen kirkon alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia.

Kirkon sisällä on siis kaksi tai oikeastaan kolme linjaa. Ne jotka haluavat kirkkohäät niin homo kuin heteropareillekkin. Sitten on jo tällä hetkellä joidenkin pappien ajama linja, että homoavioliitot siunataan. Sitten on marginaalissa oleva mutta sitäkin äänekkäämpi linja siitä, ettei homoavioliittoa saa rinnastaa heteroavioliittoon. Tätä perustellaan esimerkiksi luonnon järjestyksellä ja raamatun opeilla.

Kummatkin ovat huonoja kantoja. Luonnon laki siitä, että vain eri sukupuolta olevat eliöt parittelevat keskenään ja muu on luonnotonta on erikoinen. Itsekkin olen nähny kahden uroskoiran harrastavan... no sitä. Luonto ei todellakaan ole täysi heteroseksuaalinen tyyssia. Toinen suurempi argumentti jota esimerkiksi Päivi Räsänen käyttää on raamattu. Raamatussa kielletään homous. Kyllä tämä on totta. Mutta raamattu myös esimerkiksi hyväksyy puolisonsa raiskaamisen, vääräuskoisten kivittämisen yms. nykyiseen oikeusvaltioon kuulumattomat asiat. Itsekkin olen kristitty. Mutta raamattu ei itselleni ole täyttä pyhää sanaa. Raamattu voi myös oikeastaan puolustaa homoseksuaalisuutta. Jeesuskin sanoo "rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi". Ei kyseisessä lauseessa puhuta pitääkö rakastettavan olla samaa vai eri sukupuolta. Ei kai kaikki rakastava Jumala voi määritellä, että vain nainen ja mies saavat rakastaa toisiaan.

Tosiaankin luultavsti eniten eripuraa tulee mahdollisen lain valmistelussa homojen adoptio oikeudessa. Itse en näe tätä kuitenkaan vakavana ongelmana yhteiskunnalle. Joidenkin mielestä homovanhemmat luovat homoja lapsiakin. Vaikka tämä olisikin totta niin voihan heterovanhempienkin lapsista tulla yhtä hyvin homoseksuaaleja. Tutkimuksissa on esitetty, että homoperheiden lapset ovat avarakatseisempia erilaisia ihmisiä kohtaan. Ehkä tämä olisi tervettä meille jokaiselle. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on, että lapsella on rakastavat vanhemmat. Olivat he sitten homoja tai heteroita.

Itse mietin myös pitkään viime viikolla eroanko itsekkin kirkosta nykyisten kirkon linjausten vastustamiseksi. Olen kuitenkin tullut pohdinassani siihen lopputulokseen, että kirkko ei tule muuttumaan mihinkään jos kaikki liberaalimmat kristityt lähtevät pois kirkosta. Kuitenkin jokainen kirkkoon kuuluva ihminen voi vaikuttaa itse kirkon asioihin. Esimerkiksi ensi kuussa olevissa kirkollisvaaleissa. Sen jälkeen nähdään muuttuuko kirkko uudeksi kaikki ihmiset ja suuntautumiset hyväksyväksi kirkoksi vai aikooko se jämähtää paikoilleen.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Mihin tämä Suomi on menossa?

Nyt on pakko kirjoittaa vaihteeksi nykypolitiikasta. Tai tässä tapauksessa kai voisi sanoa sen kauheuksista ja oudouksista. Siis mitä kaikkea onkaan viime viikkoina tapahtunut?

Aloitetaan vaikka Matti "en ole ollut jäävi" Vanhasesta. Siis kysehän on siitä, että Matti Vanhanen pääministeriytensä aikana päätti Raha-automaatti yhdistyksen tuista. Ja päätös mistä tämän hetkinen jääviys-kiista sai alkunsa oli se kun Vanhanen antoi RAY:n tukirahoja Nuorisosäätiölle. Joka taas rahoitti Vanhasen omaa vaalikampanjaa. Vanhasen mukaan hän ei ollut asiasa jäävi. Oikeuskansleri Esa Lonka taas sanoo, että hän oli jäävi. Siitä tehdäänkö asiasta poliisitutkintaa päättää Perustuslakivalitokunta. Joka on täynnä Vanhasen kanssa työskennelleitä ihmisiä. Eivätkö he ole sitten jäävejä päättämään siitä oliko Vanhanen jäävi?


Toinen asia on valtion budjetti. Hallitus vähentää tässä taloustilanteessa miljoonilla työllisyystukia. Ja samaan aikaan hallituksella on varaa lisätä puolustusmenoja taas monilla miljoonilla. Onkohan tämä fiksua politiikkaa tässä taloustilanteessa? Porvari hallituksen mukaan tietenkin. Ja jotta budjetti ei vain näyttäisi vielä oikeistolaisemmalta aikoo hallitus ensi vuonna nostaa välillisiä veroja ja luoda esimerkiksi uuden "karkkiveron". Välilliset verothan tuntuvat eniten pienituloisten kukkarossa. Vaikka hallitus väittääkin, että se on edistänyt paljon pienituloisten asioita tällä vaalikaudella. Muuten vain köyhien määrä on Suomessa lisääntynyt sadoillatuhansilla viimeisen kolmen vuoden aikana.

Ja tilanteen kruunaa vielä se, että kansanedustajien palkkoja aijotaan nostaa ensi vuonna 8,1 prosentilla nykyisestä. Eli yli 500 eurolla. Kuitenkaan valtiolla ei ole rahaa sitoa opintotukea indeksiin vaan opintotukin säilyy samalla tasolla ilman korotuksia. Tämä on jo johtanut moniin mielenilmauksiin esimerkiksi Facebook-palvelussa.

Yksi erityisesti itseni viime viikolla kismittänyt uutinen oli, kuinka valtion asettama asevelvollisuus työryhmä esittää lyhyimmän palvelusajan alentamista neljään kuukauteen. Itse tämä asia ei minua ärsyttänyt vaan se, ettei työryhmä antanut minkäänlaista esitystä siihen laskeeko siviilipalvelus samassa suhteessa. Siviilipalvelus on nykyäänkin 12 kuukautta jota jopa Eu on pitänyt epäoikeuden mukaisena. Siviilipalveluksen työryhmän johtaja sanoi tämän päivän Helsingin sanomissa, etteivät työryhmä luultavasti ota kantaa siviilipalvelus ajan alentamiseen. Eli siviilipalveuksesta tehtdään vielä rangaistuksen omaisempi.

Ja ehkä jopa kaiken huipentumana tänään julkistetun sisämisteriön työryhmän esitys siitä, että ammattimainen kerjäys pitäisi kriminalisoida. Tästä tulee heti mieleen, että miten ammattimainen kerjääminen määritellään? Lisäksi koko laki voimaan tullessaan olisi seurausten eikä itse syitä ehkäisevä. Kerjääminen kuitenkin suurimmaksi osaksi on seurausta köyhyydestä. Huvittavaa sinänsä. Suomessa kauhistellaan Ranskan romani karkoituksia. Kuitenkin lakiesitys on vastaus nimenomaan romani ongelmaan. Ehkä koko lakia kuvaa parhaiten sananlasku "poissa silmistä, poissa mielestä".

Muutenkin yleisesti ensi kevään vaalit eivät näytä valoisalta vasemmistolle. Ja vasemmistolla tarkoitan tässä koko vasemmistoa en pelkkää Vasemmistoliittoa. Mutta nykyinen vaalikeskustelu pyörii median avustuksella ja suurten puolueiden tahdosta maahanmuuton ja eettisten arvojen ympärillä. Vastakkainasettelu on nyt Vihreiden ja Perussuomalaisten välillä. Ei vasemmiston ja oikeiston niinkuin sen pitäisi. Tätä suuret puolueet tietenkin haluavat. Kun vasemmisto on keskustelusta ulkona ja yleisestikkin talouspolitiikka eivät Kokoomus ja Keskusta näytä normaali kansalaiselle sittenkään niin huonoilta vaihtoehdolta. Ja jos nämä puolueet voittavat taas vaalit, Perussuomalaisten ja Vihreiden avustuksella, jatkuu sama politiikka ensi vaalikaudella. Kysymys siis onkin haluammeko ajaa ihmisten vai talouden asiaa ensi vaalien jälkeen?