Ajattelin kirjoittaa usein esille nousevasta vaaliteemasta eli julkisesta terveydenhuollosta ja sen kilpailuttamisesta.
Nykyään kilpailuttaminen näyttää olevan jo lähes maan tapa. Säästö syistä kunnat kilpailuttavat palveluitaan.Välillä jopa seurauksistakin välittämättä. Suurista puolueista etenkin Kokoomus ajaa innokkaasti terveydenhuoltopalveluiden ostamista yksityiseltä puolelta. Monilla työpaikoilla etenkin tämä on jo arkipäivää, vaikka kyse olisi kunnan omasta työntekijästä. Myös suurin osa lääkäreistä hakeutuu yksityiselle puolelle suurempien palkkojen toivossa. Samalla myös heikentäen julkisen puolen tasoa henkilöstö pulan takia.
Valitettavana esimerkkinä on Hyvinkää. Siellä kaupunki on kilpailuttanut terveydenhuollon päivystyspalvelut yksityiselle terveydenhuoltoalan yritykselle.Lääkäreitä on usein paikalla vain yksi ja tämän takia jonot venyvät moneen tuntiin. Pahin kuulemani tapaus on ollut, että potilas on mennyt aamulla päivystykseen ja hoitaja on todennut jonon olevan 20 tunnin pituinen ja pyytänyt potilasta tulemaan huomenna uudestaan. Uudenmaan Kommunistiset nuoret ovat tekemässä asiasta adressikampanjaa saadakseen aikaiseksi kunta-aloitteen jossa vaaditaan jonotusaikojen selvää lyhentämistä ja päivystyspalvelun palauttamista kunnan itsensä järjestettäväksi.
Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä kumpi asetetaann etusijalle: ihmisten hyvinvointi vai maksimaalinen voitto. Yritykset jotka hoitavat valtion ja kuntien kilpailuttamia terveyspalveluja toimivat pohjimmiltaan niinkuin yritykset yleensäkkin eli voiton maksimointi on tärkeintä. Tämän takia myös esimerkkini mukaisessa tilanteessa Hyvinkäällä ei ole nähty tarpeelliseksi pitää päivittäin kahta päivystävää lääkäriä paikalla jonojen lyhentämiseksi koska tällöin voitto ei olisi maksimaalinen. Talous ja osakkeenomistajien voitot ovat siis tärkeämpiä kuin ihmisten hyvinvointi. Vaikka se outoa onkin, niin yksityisille terveydenhoitoyritysten toiminta on sitä kannattavampaa mitä sairaampia ihmiset ovat. Jos ihmiset olisivat terveitä, ei näillä yrityksillä olisi markkinoita. Tämän takia julkiset palvelut ovat parempi vaihtoehto niin tasapuolisuuden kannalta kuin myös sen kannalta, ettei rahan himo aja hyvinvoinnin edelle. Terveys ennenkaikkea!
maanantai 28. maaliskuuta 2011
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Oikeudenmukaisempaa verotusta
Ajattelin tällä kertaa ottaa käsittelyyn verotuksen ja sen, miten sitä tulisi seuraavalla vaalikaudella muuttaa.
Suurten puolueiden linja on melko samaa. Verotusta tulee nostaa. Toiset nostaisivat palkkaverotusta toiset taas kulutuksen verotusta eli arvonlisäveroa. Suurinpana arvonlisäverotuksen korotusten puolustajana on ollut Kokoomus. Sen mielestä kulutuksen verotus on oikeudenmukaisempaa koska se vaikuttaa enemmän suurituloisiin kuin pienillä valtion tuilla eläviin.
En tiedä millä kaavalla Jyrki Katainen tällaisen tuloksen saa. Esimerkiksi jos vertaillaan valtion tuella elävää ihmistä joka saa 500 euroa kuukaudessa ja suomalaista keskituloista joka tienaa noin 2000 euroa kuussa verojen jälkeen. 500 eurolla elävä luultavasti käyttää tai käyttäisi 400 euroa kuukaudessa pelkkiin ruokiin. Keskituloinen 2000 euroa tienaava käyttää luultavasti samat 400 euroa ruokaan. Näin ollen 500 euroa tienaava käyttää 80 prosenttia tuloistaa ruokiin ja keskituloinen 2000 euroa tienaava käyttää ruokiin 20 prosenttia. Jos ruoan arvonlisävero nousisi 2 prosentilla tuntuu se enemmän pienituloisemman lompakossa kuin keskituloisen jolla on varaa käyttää myös muuhun kuin ruokaan. Ja tämän pystyn laskemaan itse pitkäm matematiikan A:lla.
Asia mistä suuret puolueet ovat samaa mieltä on se, että pääomaverotusta on nostettava. Tämä siis tarkoittaa sitä, että nykyinen 28 prosentin vero nostetaan 30 prosenttiin. Eli säilytetään tämä vero tasaverona kuten ennenkin. Kuitenkin edelleen huomattavasti alhaisemmalla tasolla verrattuna palkka verotukseen.
SKP:n tavoitteena on nostaa seuraavalla vaalikaudella kiristää suurenpien tuloluokkien verotusta. Nykyään Suomessa kuitenkin progressio loppuu n. 6000 euron kuukausittaisten bruttotulojen jälkeen. Pääomaverotuksesta on tehtävä myös progressiivinen ja pääomatuloista on maksettava myös kunnallisveroa samoin kuin palkkaverosta. Verotetaan siis niitä joilla on varaa maksaa, eikä oteta lisää niiltä joilla muutenkin on jo tiukkaa. Oikeudenmukaisempaa verotuksen puolesta! Äänestä SKP:tä!
Suurten puolueiden linja on melko samaa. Verotusta tulee nostaa. Toiset nostaisivat palkkaverotusta toiset taas kulutuksen verotusta eli arvonlisäveroa. Suurinpana arvonlisäverotuksen korotusten puolustajana on ollut Kokoomus. Sen mielestä kulutuksen verotus on oikeudenmukaisempaa koska se vaikuttaa enemmän suurituloisiin kuin pienillä valtion tuilla eläviin.
En tiedä millä kaavalla Jyrki Katainen tällaisen tuloksen saa. Esimerkiksi jos vertaillaan valtion tuella elävää ihmistä joka saa 500 euroa kuukaudessa ja suomalaista keskituloista joka tienaa noin 2000 euroa kuussa verojen jälkeen. 500 eurolla elävä luultavasti käyttää tai käyttäisi 400 euroa kuukaudessa pelkkiin ruokiin. Keskituloinen 2000 euroa tienaava käyttää luultavasti samat 400 euroa ruokaan. Näin ollen 500 euroa tienaava käyttää 80 prosenttia tuloistaa ruokiin ja keskituloinen 2000 euroa tienaava käyttää ruokiin 20 prosenttia. Jos ruoan arvonlisävero nousisi 2 prosentilla tuntuu se enemmän pienituloisemman lompakossa kuin keskituloisen jolla on varaa käyttää myös muuhun kuin ruokaan. Ja tämän pystyn laskemaan itse pitkäm matematiikan A:lla.
Asia mistä suuret puolueet ovat samaa mieltä on se, että pääomaverotusta on nostettava. Tämä siis tarkoittaa sitä, että nykyinen 28 prosentin vero nostetaan 30 prosenttiin. Eli säilytetään tämä vero tasaverona kuten ennenkin. Kuitenkin edelleen huomattavasti alhaisemmalla tasolla verrattuna palkka verotukseen.
SKP:n tavoitteena on nostaa seuraavalla vaalikaudella kiristää suurenpien tuloluokkien verotusta. Nykyään Suomessa kuitenkin progressio loppuu n. 6000 euron kuukausittaisten bruttotulojen jälkeen. Pääomaverotuksesta on tehtävä myös progressiivinen ja pääomatuloista on maksettava myös kunnallisveroa samoin kuin palkkaverosta. Verotetaan siis niitä joilla on varaa maksaa, eikä oteta lisää niiltä joilla muutenkin on jo tiukkaa. Oikeudenmukaisempaa verotuksen puolesta! Äänestä SKP:tä!
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Rahan valtaa vastaan!
Vaalit ne vain lähestyvät päivä päivältä. Sen takia ajattelin tällä kertaa kirjoittaa suuresti vaaleihin liittyvästä asiasta eli ehdokkaiden ja puolueiden rahoituksesta.
Lähdetään liikkeelle omasta vaalirahoituksestani tällä hetkellä. Ulkopuoleista rahoitusta on tullut tällä hetkellä pyöreät 0 euroa. Ja luultavasti tätä enempää rahoitusta ei ole tulossakaan. Voi siis sanoa, että teen kampanjaa nollabudjetilla. Erinäköiseen tienvarsimainontaan ei todellakaan ole rahaa. TV-mainonnasta puhumattakaan. Ainoat kulut joita kampanjastani tulevat on piirin painattamat ehdokasjulisteet ja flaijerit. Niidenkin levittäminen on talkootyötä.
Itselläni on siis hieman eri tilanne kuin eduskuntapuolueiden ehdokkailla. Monet saavat suuriakin tukisummia puolueelta esimerkiksi vaalivankkureihin joilla kiertää vaalipiiriä.Tietenkin näissä autoissa löytyy myös suuret mainokset kyljestä. Itselläni "vaalivankkurina" toimivat joko VR:n paikallisliikenne tai vanhemmilta lainassa oleva auto.Jokut ehdokkaat ottavat myös monien tuhansien pankkilainoja vain vaalikampanjaa varten.
Tärkeimmät ehdokkaat tietenkin saavat myös tukia eri järjestöiltä tai yrityksiltä. Tietenkin jos tuki jää alle 2000 euron ei sitä tarvitse edes ilmoittaa. Oma lukunsa ovat ammattijärjestöt joista toiset antavat tukia, toiset eivät ja jotkut tukevat eri jäseniä eri summilla. Joissain tapauksissa tukea jaetaan pelkille eduskuntapuolueiden ehdokkaille.
Itse siis teen kampanjaa nollabudjetilla. Suurimmat kampanjakulut varmaan nousevat ainakin kymmeniintuhansiin euroihin ehkä jopa sataantuhanteen euroon. Sitten vielä oletetaan, että kaikki ehdokkaat lähtevät liikkeelle samalta viivalta. Näin ei todellakaan ole. Valitettavasti nykyään rahalla saa paljon enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta enemmän ääniä vaaleissa. Viime eduskuntavaalien pienin budjetti jolla pääsi edustajaksi oli noin 16 000 euroa.
Kaiken lisäksi puoluerahoitus järjestelmä on hyvin epädemokraattinen. Nykyäänhän valtion rahoitusta saavat vain eduskuntapuolueet. Eduskunnan ulkopuoleiset puolueet jäävät siis rahoituksesta täysin paitsi. Etenkin näin vaalien aikaan epätasaisuus tässä asiassa korostuu, kun eduskuntapuolueilla on varaa suuriin mediakampanjoihin ja useisiin palkattuihin vaalityöntekijöihin. Esimerkiksi meillä SKP:ssä kampanja hoituu pitkälti vapaaehtoistyönä ihmisten omalla vapaa-ajalla. Joku kerran totesikin, että Kokoomuksen ja SDP:n kaltaiset suurten rahojen puolueet kaatuisivat hyvin nopeasti, jos heidän pitäisi tehdä hommia samoilla tuilla SKP:n kanssa.
Oikeastaan oman kampanjani tarkoituksena , sen lisäksi, että haluan ajaa minulle tärkeitä asioita, on osoittaa, ettei politiikan tekemiseen tai eduskuntavaalikampanjaan tarvita välttämättä suurta puoluetta ja monen tuhannen euron kampanjabudjettia. Tärkeintä ei pitäisi olla se, kuinka hienolta kampanjointi näyttää, vaan se, mitä asioita ehdokas ajaa. Itse koen myös pienellä kampanjabudjetillani olevan paljon enemmän tavallisen kansan edustaja kuin pankkilainoilla ehdokkuttaan tukevat eduskuntapuolueiden edustajat. Tämä on hyvä myös jokaisen muistaa äänestäessää, eli äänestääkkö rahan vai kansan valtaa eduskuntaan.
Lähdetään liikkeelle omasta vaalirahoituksestani tällä hetkellä. Ulkopuoleista rahoitusta on tullut tällä hetkellä pyöreät 0 euroa. Ja luultavasti tätä enempää rahoitusta ei ole tulossakaan. Voi siis sanoa, että teen kampanjaa nollabudjetilla. Erinäköiseen tienvarsimainontaan ei todellakaan ole rahaa. TV-mainonnasta puhumattakaan. Ainoat kulut joita kampanjastani tulevat on piirin painattamat ehdokasjulisteet ja flaijerit. Niidenkin levittäminen on talkootyötä.
Itselläni on siis hieman eri tilanne kuin eduskuntapuolueiden ehdokkailla. Monet saavat suuriakin tukisummia puolueelta esimerkiksi vaalivankkureihin joilla kiertää vaalipiiriä.Tietenkin näissä autoissa löytyy myös suuret mainokset kyljestä. Itselläni "vaalivankkurina" toimivat joko VR:n paikallisliikenne tai vanhemmilta lainassa oleva auto.Jokut ehdokkaat ottavat myös monien tuhansien pankkilainoja vain vaalikampanjaa varten.
Tärkeimmät ehdokkaat tietenkin saavat myös tukia eri järjestöiltä tai yrityksiltä. Tietenkin jos tuki jää alle 2000 euron ei sitä tarvitse edes ilmoittaa. Oma lukunsa ovat ammattijärjestöt joista toiset antavat tukia, toiset eivät ja jotkut tukevat eri jäseniä eri summilla. Joissain tapauksissa tukea jaetaan pelkille eduskuntapuolueiden ehdokkaille.
Itse siis teen kampanjaa nollabudjetilla. Suurimmat kampanjakulut varmaan nousevat ainakin kymmeniintuhansiin euroihin ehkä jopa sataantuhanteen euroon. Sitten vielä oletetaan, että kaikki ehdokkaat lähtevät liikkeelle samalta viivalta. Näin ei todellakaan ole. Valitettavasti nykyään rahalla saa paljon enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta enemmän ääniä vaaleissa. Viime eduskuntavaalien pienin budjetti jolla pääsi edustajaksi oli noin 16 000 euroa.
Kaiken lisäksi puoluerahoitus järjestelmä on hyvin epädemokraattinen. Nykyäänhän valtion rahoitusta saavat vain eduskuntapuolueet. Eduskunnan ulkopuoleiset puolueet jäävät siis rahoituksesta täysin paitsi. Etenkin näin vaalien aikaan epätasaisuus tässä asiassa korostuu, kun eduskuntapuolueilla on varaa suuriin mediakampanjoihin ja useisiin palkattuihin vaalityöntekijöihin. Esimerkiksi meillä SKP:ssä kampanja hoituu pitkälti vapaaehtoistyönä ihmisten omalla vapaa-ajalla. Joku kerran totesikin, että Kokoomuksen ja SDP:n kaltaiset suurten rahojen puolueet kaatuisivat hyvin nopeasti, jos heidän pitäisi tehdä hommia samoilla tuilla SKP:n kanssa.
Oikeastaan oman kampanjani tarkoituksena , sen lisäksi, että haluan ajaa minulle tärkeitä asioita, on osoittaa, ettei politiikan tekemiseen tai eduskuntavaalikampanjaan tarvita välttämättä suurta puoluetta ja monen tuhannen euron kampanjabudjettia. Tärkeintä ei pitäisi olla se, kuinka hienolta kampanjointi näyttää, vaan se, mitä asioita ehdokas ajaa. Itse koen myös pienellä kampanjabudjetillani olevan paljon enemmän tavallisen kansan edustaja kuin pankkilainoilla ehdokkuttaan tukevat eduskuntapuolueiden edustajat. Tämä on hyvä myös jokaisen muistaa äänestäessää, eli äänestääkkö rahan vai kansan valtaa eduskuntaan.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Mistä näitä mietintöjä oikein tulee?
Sitä tuli odotettua siitä asti, kun asevelvollisuus työhryhmä esitti mietintönsä. Nimittäin siviilipalvelus työryhmän samanlaista mietintöä. Esitettäisiinkö vihdoinkin siviilipalveluksen lyhentämistä tai poistamista kokonaan yms. Ja mikä olikaan sitten lopputulos? Se oli täysi aivopieru.
Työryhmän logiikan mukaan sivareita ei nähtävästi rankaista vielä riittävästi nykyisellä pidemmällä palveluksella armeijaan verrattuna. Ei, työryhmä keksi esittää, että sivarit tekevät nykyään liian lepsusti töitä. Työryhmän mietinnön mukaan olisi tärkeää, että valtio osoittaisi siviilipalvelusvelvolliselle palveluspaikan. Suomeksi sanottuna siis määräisi. Työtehtävät olisivat erilaisia palo- pelastus ja vartiointitehtäviä. Tämä olisi valtion kannalta hyödyllisempää.
Siis kuinka tällaista edes voi pitkän mietinnön jälkeen esittää? Ylipäätään kun siviilipalvelusvelvolliset jo nykyään ohjautuvat melko pitkälti tämänkaltaisiin paikkoihin esimerkiksi sairaaloihin tai poliisilaitoksille. Itsekkin sairaalan keittiössä työskentelevänä pidän omaa työtehtävääni valtion kannalta hyödyllisenä.
Ongelma on myös siinä, ettei esimerkiksi sairaalatyöt sovi kaikille ihmisille. Kun sivarit saavat valita omat palveluspaikkansa, on se luultavasti kannustavampaa kuin valtion määräämä paikka joka ei itselle sovellu. Jo nykyään palveluspaikaksi määritellään yleishyödyllinen järjestö tai laitos.
Outoa on myös ylipäätään puhua siitä, että siviilipalvelusvelvollisuuden on oltava valtion kannalta hyödyllistä. Samaan aikaan valtio tuhlaa miljardin vuodessa siihen, että 20-30 vuotiaat miehet pääsevät leikkimään sotaa. En tietenkään sano, etteikö armeijassa oppisi joitain tärkeitäkin taitoa. Mutta miten ihmeessä asevelvollinen on yhteiskunnan kannalta yhtään sen hyödyllisempi kuin esimerkiksi rauhanjärjestön webmasterina toimivat siviilipalvelusvelvollinen?
Työhryhmän esityksestä olisin itse odottanut enemmän kannanottoa siihen, onko siviilipalveluksen pidempi kesto epäoikeudenmukaista tai siihen, onko kyseinen järjestelmä edes tarpeellinen? Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että ylipäätään koko asevelvollisuus järjestelmän pakollisuuden voisi poistaa ja tehdä siitä vapaaehtoinen. Tämä toisi valtiolle säästöjä ja poistaisi epäoikeudenmukaisuuden siviilipalveluksen ja asepalveluksen väliltä.
Työryhmän logiikan mukaan sivareita ei nähtävästi rankaista vielä riittävästi nykyisellä pidemmällä palveluksella armeijaan verrattuna. Ei, työryhmä keksi esittää, että sivarit tekevät nykyään liian lepsusti töitä. Työryhmän mietinnön mukaan olisi tärkeää, että valtio osoittaisi siviilipalvelusvelvolliselle palveluspaikan. Suomeksi sanottuna siis määräisi. Työtehtävät olisivat erilaisia palo- pelastus ja vartiointitehtäviä. Tämä olisi valtion kannalta hyödyllisempää.
Siis kuinka tällaista edes voi pitkän mietinnön jälkeen esittää? Ylipäätään kun siviilipalvelusvelvolliset jo nykyään ohjautuvat melko pitkälti tämänkaltaisiin paikkoihin esimerkiksi sairaaloihin tai poliisilaitoksille. Itsekkin sairaalan keittiössä työskentelevänä pidän omaa työtehtävääni valtion kannalta hyödyllisenä.
Ongelma on myös siinä, ettei esimerkiksi sairaalatyöt sovi kaikille ihmisille. Kun sivarit saavat valita omat palveluspaikkansa, on se luultavasti kannustavampaa kuin valtion määräämä paikka joka ei itselle sovellu. Jo nykyään palveluspaikaksi määritellään yleishyödyllinen järjestö tai laitos.
Outoa on myös ylipäätään puhua siitä, että siviilipalvelusvelvollisuuden on oltava valtion kannalta hyödyllistä. Samaan aikaan valtio tuhlaa miljardin vuodessa siihen, että 20-30 vuotiaat miehet pääsevät leikkimään sotaa. En tietenkään sano, etteikö armeijassa oppisi joitain tärkeitäkin taitoa. Mutta miten ihmeessä asevelvollinen on yhteiskunnan kannalta yhtään sen hyödyllisempi kuin esimerkiksi rauhanjärjestön webmasterina toimivat siviilipalvelusvelvollinen?
Työhryhmän esityksestä olisin itse odottanut enemmän kannanottoa siihen, onko siviilipalveluksen pidempi kesto epäoikeudenmukaista tai siihen, onko kyseinen järjestelmä edes tarpeellinen? Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että ylipäätään koko asevelvollisuus järjestelmän pakollisuuden voisi poistaa ja tehdä siitä vapaaehtoinen. Tämä toisi valtiolle säästöjä ja poistaisi epäoikeudenmukaisuuden siviilipalveluksen ja asepalveluksen väliltä.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Perusturvan puolesta!
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL kertoi tänään uutisen. Tai luultavasti asia ei ollut uutinen ainakaan opiskelijoile, työttömille ja eläkeläisille. THL:n selvityksen mukaan nykyiset perustulot, eli esimerkiksi opintoraha ja toimeentulotuki, eivät riitä edes kohtuulliseen minimikulutukseen. Selkeämmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset valtion tuet ovat aivan liian pieniä nykyiseen hintatasoon verrattuna.
Tähän on johtanut hallituksen nykypolitiikka. Hallitus on omasta mielestään kaventanut tuloeroja ja nostanut heikko-osaisimpien elintasoa eniten sitten 90-luvun laman. THL:n selvityksestä voi päätellä, ettei sekään paljoa ole. Opintotuen sitominen indeksiin on halltuksen mielestä ainakin liian kallista. Leikatakkin pitäisi kuulemma seuraavalla vaalikaudella. Valitettavasti leikkauskohteena taitaisivat olla nämä perustulot jos nykyhallituspohja pääsee jatkamaan. Eivätkä tietenkään miljardin puolustusmenot. Puolustuksemme on turvattu. Miksi ihmeessä puolustetaan tällaista lisääntyvää pahoinvointia?
Onneksi ratkaisu on olemassa. Nimittäin SKP:n ajama perusturva-aloite jota tietenkin itsekkin ehdokkaana kannatan. SKP siis vaatii perusturvan jokaiselle jolla ei ole muuten mahdollisuutta hankkia elantoaan eli esimerkiksi opiskelijat, työttömät, eläkeläiset yms. Perusturvan taso olisi 900 euroa. Tämä on linjassa THL:n selvityksen kanssa jonka mukaan asumiskustannusten jälkeen yksin elävällä ihmisellä muihin menoihin pitäisi jäädä vielä noin 600 euroa.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa Helsingissä asuva opiskelija. Opintoraha on nykyään 300 euroa. Sen päälle voi saada vielä 200 euroa asumistukea. Yhteensä tulot kuukaudessa ovat siis noin 500 euroa. Helsingissä vuokraan menee yleensä soluasunnossakin vähintään 200-300 euroa. Tämän jälkeen opiskelijalle siis jää muihin menoihin noin 200-300 euroa. Tämä on vain puolet THL:n esittämästä 600 eurosta. Eli 900 euron perusturva vastaisi näin THL:n esitystä.
Tämä 900 euron perusturva siis kuuluisi kaikille jotka eivät ole palkkatyössä. Tulo olisi myös veroton. Perusturva-aloitteeseen liittyen SKP esittää myös,että 1100 euroa tulisi olla verottoman tulon raja. Jotta ihmisiä kuitenkin kannustettaisiin töihin ehdottaa SKP 1500 euroa minimipalkaksi. Tämä olisi myös vastaus erityisesti nuoria koskevaan pätkätyöläisyyteen. 1500 euron minimpalkka kannustaisi siis työnantajia työllistämään työntekijänsä vakituisiin työsuhteisiin.
Tämän takia siis kannattaa äänestää eduskuntavaaliessa Suomen kansan puolustajaa - SKP:tä!
Tähän on johtanut hallituksen nykypolitiikka. Hallitus on omasta mielestään kaventanut tuloeroja ja nostanut heikko-osaisimpien elintasoa eniten sitten 90-luvun laman. THL:n selvityksestä voi päätellä, ettei sekään paljoa ole. Opintotuen sitominen indeksiin on halltuksen mielestä ainakin liian kallista. Leikatakkin pitäisi kuulemma seuraavalla vaalikaudella. Valitettavasti leikkauskohteena taitaisivat olla nämä perustulot jos nykyhallituspohja pääsee jatkamaan. Eivätkä tietenkään miljardin puolustusmenot. Puolustuksemme on turvattu. Miksi ihmeessä puolustetaan tällaista lisääntyvää pahoinvointia?
Onneksi ratkaisu on olemassa. Nimittäin SKP:n ajama perusturva-aloite jota tietenkin itsekkin ehdokkaana kannatan. SKP siis vaatii perusturvan jokaiselle jolla ei ole muuten mahdollisuutta hankkia elantoaan eli esimerkiksi opiskelijat, työttömät, eläkeläiset yms. Perusturvan taso olisi 900 euroa. Tämä on linjassa THL:n selvityksen kanssa jonka mukaan asumiskustannusten jälkeen yksin elävällä ihmisellä muihin menoihin pitäisi jäädä vielä noin 600 euroa.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa Helsingissä asuva opiskelija. Opintoraha on nykyään 300 euroa. Sen päälle voi saada vielä 200 euroa asumistukea. Yhteensä tulot kuukaudessa ovat siis noin 500 euroa. Helsingissä vuokraan menee yleensä soluasunnossakin vähintään 200-300 euroa. Tämän jälkeen opiskelijalle siis jää muihin menoihin noin 200-300 euroa. Tämä on vain puolet THL:n esittämästä 600 eurosta. Eli 900 euron perusturva vastaisi näin THL:n esitystä.
Tämä 900 euron perusturva siis kuuluisi kaikille jotka eivät ole palkkatyössä. Tulo olisi myös veroton. Perusturva-aloitteeseen liittyen SKP esittää myös,että 1100 euroa tulisi olla verottoman tulon raja. Jotta ihmisiä kuitenkin kannustettaisiin töihin ehdottaa SKP 1500 euroa minimipalkaksi. Tämä olisi myös vastaus erityisesti nuoria koskevaan pätkätyöläisyyteen. 1500 euron minimpalkka kannustaisi siis työnantajia työllistämään työntekijänsä vakituisiin työsuhteisiin.
Tämän takia siis kannattaa äänestää eduskuntavaaliessa Suomen kansan puolustajaa - SKP:tä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)