maanantai 3. helmikuuta 2014

Utopiaa puolustamassa

Ei ole kerta, eikä kaksikaan, kun olen poliittisen toimintani suhteen kuullut kommentin "mutta toihan on ihan utopiaa". Kuulemma mitää ei kannata tehdä, kun ei se kuitenkaan toteudu.

Sanakirjan, tässä tapauksessa Wikipedia, määrittelee sanan utopia seuraavasti:

   "Utopia tarkoittaa jonkinlaista tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa --           
    Myöhemmin termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun
    henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla."

Tässä mielessä kannatan niin sanotusti "utopiaa". Toki usein termin on tarkoitus olla loukkaava, ja osoittaa, ettei kyseinen ajatus tai yhteiskunnallinen muoto tule koskaan olemaan konktreettinen, joka jollain tavalla nykymielessä tulkitaan konreettisen vastakohdaksi.

Mikä ihme tämä utopia sitten on jota kannatan? Pidemmällä aikavälillä toki, ihanteellinen maailma olisi paikka, jossa markkinat ja näin ollen raha ja vaihtotalous olisi menettänyt merkityksensä, ja ihmiset toimisivat yhdessä yhteisen asian hyväksi. Joku kutsuu näin ajattelevaa ihmistä kommunistiksi, joku taas mieltää itsensä Zeitgeist-teorian kannattajaksi. Tärkeintä ei ole tässä tapauksessa termi vaan päämäärä.

Myönnetään, nykyisenlainen yhteiskunta on täysin päinvastainen kuin oma ihanneyhteiskuntani. Näin ollen onkin helppo lytätä koko ajatus, ja todeta sen olevan vain todellisuudesta irtaantunutta haihattelua. Tälle syynä on se, että ihmiset ovat kasvaneet nimenomaan tähän yhteiskuntaan ja tottuneet, että näin asiat menevät. Useinhan minua utopistiksi haukkuva ihminen toki myöntää ajatuksen olevan kaunis ja kannatettava. Hän ei vain näe sitä realistisena.

Kyse on näkemisestä tämän järjestelmän ulkopuolelle. Jo nykyään erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja on olemassa. Suomessakin ovat muutaman vuoden toimineet toki vielä pienellä kapasiteetilla, erilaiset aikapankit. Lisäksi mm. Kreikassa ihmiset ovat pakonsanelemana alkaneet tarjota esimerkiksi ilmaista ruokaa ja lääkäripalveluja.

Mitä tämä kannattamani utopia siis on konkreettisesti? Se on niin taloudellinen kuin poliittinen järjestelmä, joka lähtee liikkelle siitä, että jokainen ihminen on tärkeä. Utopinen ajatteluni katsoo, että on väärin, kun toinen ihminen hyötyy toisen tekemästä työstä, ja että korkeammassa asemassa oleva ihminen saa vallan kanssaihmisensä toimeentulosta ja sitäkautta koko elämästä. Minun utopinen ajatteluni on myös sitä mieltä, ettei ihminen saa riistää luontoa, vaan ihmisen täytyy olla osana luonnon kiertokulkua ja näin ollen suojella niin kasvustoa kuin eläimiä ympäri maailmaa.

Olen kyllästynyt nykyiseen menoon. Siksi visioin ja unelmoin paremmasta maailmasta jossa tärkein  on ihminen eikä raha. Jos se on sinun mielestäsi vain utopiaa ja haihattelua, hyvä on. Itse kuitenkin jatkan toimintaani utopiani osoittamalla tiellä, kunnes maailma on parempi elää.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti