Tänään vietetään itsenäisyyspäivää. Kansakunnan kerma juhlii illalla linnassa, äärioikeisto marssii Helsingissä soihtukulkueessa. Tavallinen kansa jakaa sosiaalisessa mediassa Suomen lipun kuvia ja hyvän itsenäisyyspäivän toivotuksia. Mutta mikä se itsenäisyys on, jota niin kovasti juhlitaan?
Itsenäisyys ja sen käsitys varmaan riippuu pitkälti kysymykseen vastaajasta. Normaalille rivikansalaiselle itsenäisyys on kansallisia urotekoja talvisodassa ja vuoden 2011 jääkiekon mm-kisoissa. Äärioikeisto taas kokee itsenäisyyden siksi, jota turvapaikanhakijat toimillaan Suomen rajojen sisäpuolella uhmaavat. Ylpeyden tunteminen suomalaisuudestaan täytyisi heidän mielestään rajoittaa lihaa syöville heteromiehille ja -naisille. Ei nyt ainakaan niillle mamuille tai suvakeille.
Itselleni itsenäisyys ei kuitenkaan ole vuosiin ollut enää merkittävä asia. Toki jääkiekossa ja jalkapallossa olen ennemmin Suomen kuin muiden maiden puolella mutta en kuitenkaan koe näiden asioiden suuremmin henkilökohtaiseen elämääni vaikuttavan. Kysymys siitä, mitä itsenäisestä Suomesta ajattelee onkin siinä, minkälaista Suomea me oikeastaan haluamme puolustaa?
Haluammeko puolustaa Suomea, jossa rasistiset mielipiteet ovat hyväksyttäviä? Suomea, jossa polttopullon heittäminen vastaanottokeskukseen, tai sen tuhopolttaminen koetaan isänmaalliseksi velvollisuudeksi? Suomea, jossa ainoa tapa vastustaa hallituksen toimia tuntuu olevan kokisen heittäminen ministerin puvuntakille? Suomea, jossa ay-liike on vitsi, ja jossa leipäjonot kasvavat vuosi vuodelta, kun hallitukset heikentävät sosiaaliturvaa "yhteisten talkoiden" nimissä?
Minulle itsenäisyys merkitsee hyvinvointia ja turvallisuutta. Nykyinen Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri ei takaa niistä kumpaakaan. Tästä syystä en myöskään koe, että voisin itsenäisyyspäivän juhlintaan osallistua. En halua puolustaa sellaista valtiota, joka toimillaan aiheuttaa pahoinvointia, ja jossa ihmisillä kansalaisuudesta ja taustastaan riippumatta ei ole turvallista elää.
Minä odotan itsenäisyyspäivää, jolloin voin olla ylpeä Suomestani, sen luomasta hyvinvoinnista, rauhasta ja demokratiasta. Tänään ei valitettavasti moiselle ylpeydelle ole aihetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti