OAMK - Kun raha ratkaisee

Viime viikkoina julkisuudessa on jälleen vellonut keskustelu siitä, kuinka yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta ollaan lähivuosina vähentämässä nykyisestä tasosta. Korkeakoulut ovat jo muutaman vuoden joutuneet kiristämään toimintaansa säästösyistä, osa on joutunut käymään läpi yt-neuvotteluja henkilöstön kanssa.

Oulun ammattikorkeakoulun hallitus päätti eilisessä kokouksessaan (17.8.), tulevia rahoitusneuvotteluja ajatellen, "kehittää koulutustarjontaansa". Hallitus toteaa tiedotteessan: 

"Kehittämistarpeen taustalla on korkeakoulujen rahoitusleikkaukset, joiden myötä perusrahoitus on pudonnut vuodesta 2012 noin 12,5 % tähän vuoteen verrattuna, ja tulee todennäköisesti pienemään edelleen vuoden 2016 tasosta vuoteen 2020 mennessä 14 %. Kokonaisuudessaan rahoitus pienenee kuluvan vuosikymmenen aikana noin neljänneksen." (Tiedote kokonaisuudessaan)

Tästä johtuen ammattikorkeakoulu vähentää erilaisista koulutuksista aloituspaikkoja ja tiivistävää toimintojaan. Ainoana tutkinto-ohjelmana OAMK ilmoittaa lakkauttavansa kirkkomuusikon (amk) koulutuksen. Hallitus perustelee päätöstään hakijapulalla.

Olen täydet kolme vuotta opiskellut kyseisessä koulussa musiikkipedagogin tutkintoa, ja samoissa tiloissa ja yhteisillä tunneilla ovat pyörineet myös kirkkomusiikinopiskelijat. Ymmärrettävästi tieto tuli itselleni ja varmasti monelle tutkinto-ohjelman opiskelijalle yllätyksenä.

Kirkkomusiikin lakkauttaminen tuntuu täysin järjettömältä vaihtoehdolta. Kun mietitään ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteita, on yksi merkittävä tekijä muiden joukossa opiskelijoiden työllistyminen valmistumisensa jälkeen. Kirkkomusiikin opiskelijoiden työllistyminen on kuitenkin parhaita koko ammattikorkeakoulussa ja lähentelee varmasti 100 prosenttia.

Päätös vaikuttaa varmasti myös merkittävällä tavalla seurakuntien työhön lähivuosina Oulun alueella, Lapista puhumattakaan. Oulu on ollut vuosia pohjoisin kouluttaja kulttuurinalalla ja kirkkomuusikoita ei suomenkielellä kouluteta muualla kuin Sibelius-Akatemiassa, Helsingin- ja Kuopion osastoissa. Opiskelijat usein valmistumisensa jälkeen hakeutuvat töihin ensisijaisesti lähialueelle. Lapin seurakuntien kannalta ongelma tulee olemaan kuinka kanttoreita jatkossa saadaan töihin, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja pohjoisimpana kouluttajana on Kuopio.

Varmasti oikea syy lakkauttamiseen, jota perusteissa ei kerrota, on kirkkomusiikin koulutusohjelman kalleus. Koska kirkkomuusikko on seurakunnassaan monipuolinen musiikin ammattilainen, kuuluu
opiskeluun kolme eri instrumenttia sekä kuoronjohto, joiden lisäksi on yhteisiä teoria-aineita. Totta on, että tilastoja katsoessa kirkkomuusikot ovat muiden musiikinopiskelijoiden kanssa suurimpia kulueriä, kun lasketaan koulutuksen hintaa suhteessa aloituspaikkamäärään.

OAMK ja sen hallitus lähtee jälleen kerran päätöksenteossaan liikkeelle rahoitus ensin, koulutus sitten periaatteella. Totta toki on, että valtiontasolla leikkauksia on tiedossa. Kirkkomusiikin lakkauttaminen on kuitenkin, rahoituksenkin kannalta, huono vaihtoehto. "Ei lypsävää lehmää kannata teurastaa", sanoo sananlaskukin. 

Tämä päätös on kaikkea muuta kuin OAMK:n johdon puheissaan alleviivaamaa alueellista vastuuta. Valitettavasti jälleen säästöt menevät edelle, ja kärsijöinä ovat opiskelijat ja työnantajat. Tätä kai se yhtiöttäminen tiesi.

Rasisti on reppana

Viime viikkoina keskustelu terrorismista ja turvapaikanhakijoista on jälleen kiihtynyt. Maahanmuuttovihamielisen airueen kärjessä ovat paistatelleet perussuomalaiset kansanedustajat ja puolueaktiivit. Ensimmäisenä sanaisen arkkunsa avasi koko kansan möläyttelijä Teuvo Hakkarainen, joka vaati islamilaisten turvapaikanhakijoiden maastakarkoituksia.

Hakkaraisen kommentin osaavat nykyään useat ihmiset jo jättää omaan arvoonsa. Kuitenkin mitä vanhemmat edellä sitä nuoret perässä. Münchenin muutaman viikon takaisen terrori-iskun jälkeen Persunuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen päätti ilmoittaa Facebook-päivityksessään, ettei islaminusko sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan. Hänen mielestään Suomessa on liikaa islaminuskoisia "asukkeja" ja että islam tulee kitkeä pois yhteiskunnastamme .

Perussuomalaisten nettikirjoittelussa yhdistyvät keskenään populismi, tahallinen väärinymmärrys ja pelko. Pelko jostain uudesta, jostain oudosta ja meille vieraasta. Pelko siitä, että jokainen maahanmuuttajataustainen ihminen on potentiaalinen ISIS-taistelija.

Mustaa voi aina yrittää selittää valkoiseksi, mutta fakta on se, että suurin osa "maahanmuuttokriitikoista" on puhtaita rasisteja ja muukalaisvihamielisiä.

Rasisti on ihminen, joka näkee ongelmia siellä missä muut eivät. Jos ongelmaa ei ole, he keksivät sellaisen. Heille maahanmuutajien tekemät rikokset ovat kulttuurisidonnaisia, mutta oman maan kansalaisen tirvaistessa toista turpaan, on kyse vain kännisen ihmisen päähänpistossa.

Rasisti on ihminen joka sulkee silmänsä tosiasioilta. Kun rasisti näkee maahanmuuttajan, hän näkee ongelmanaiheuttajan, "elintasopakolaisen", ja suuttuu, jos jollain "vääränvärisellä" on varaa älypuhelimeen. Hän ei ymmärrä ihmisten hätää ja pakolaisuuteen johtaneita syitä. Hän ei ymmärrä, että juuri nämä ihmiset pakenevat maassaan vainoa ja terrorismia, sotaa ja kärsimystä.

Rasisti on reppana. Reppana, joka ei kykene asettamaan itseään toisen ihmisen asemaan. Reppana, jolle oman kulttuurin jalustalle nostaminen on ihanne, eikä hän ymmärrä olevansa täysin samanlainen, kuin vihaamansa ISIS-taistelijat, jotka eivät hyväksy vääräuiskoisia ja erilaisuutta.

Rasisti on siellä, missä on kärsiviä ihmisiä. Rasisti elää kriiseistä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Rasisti on ensimmäisenä ratsastamassa kriisien aallonharjalla, pelatakseen omaan pussiinsa ja saadakseen ajatuksilleen huomiota.

Niin kauan kuin on on rasismia, on myös epäoikeudenmukaisuutta. Ja niin kauan kuin rasismi Suomessa kukoistaa, on turhaa unelmoida yhteiskuntarauhasta ja hyvinvoinnista.

Rasismi täytyy kitkeä Suomesta, ennen kuin on liian myöhäistä.