Kohti SKP:n edustajankokousta

SKP:n edustajankokoukseen on enää pari viikkoa aikaa. Sen takia ajattelin pohdiskella kuinka me suuntaamme puolueena eteenpäin. (Teksti on sama jonka lähetin SKP:n sähköpostiin jo helmikuussa jos teksti jonkun mielestä näyttää tutulta).

SKP:n tämän hetkinen ongelma ei ole siinä, ettemmekö tietäisi mitä nykyisessä järjestelmässä mättää ja mitä olisi muutettava. Välillä asia tuntuu kuitenkin olevan vuodesta vuoteen, kokouksesta koukseen saman asian keskustelemista ja vatvomista uudelleen. Me tiedämme syyt ja meillä on niihin ratkaisuja.

Ongelma on se, että yleensä nämä hyvät päätelmät jäävät niihin kokouksiin. Kommunistinen toiminta ei saa olla pelkkiä kokousia ja "keskenään touhuamista". Toki nämä ovat tärkeitä asioita dialektisen toimintamme kannalta. Meidän on oltava ajan hermoilla.

Mitä meidän tulisi todellakin tehdä ja paljon on suunnata toimintamme pääpaino ulospäinsuuntautuneeseen toimintaan. Voimme pitää hienoja kokouksia vaikka maailman tappiin asti. Ne eivät kuitenkaan ole ulospäin näkyvää toimintaa. Ulospäin suuntautuva toiminta on kampanjoita tärkeiden asioiden puolesta eri puolilla Suomea.

En sano, etteikö tätä tehtäisi jo joiltain osin. Sen määrää tulisi kuitenkin lisätä huomattavasti. Näin jäsenmääräkin vois lähteä kasvuun ja saisimme uusia nuoria mukaan toimintaan jotka pitävät puoluetta todellisena vaihtoehtona eivätkä vain "vanhojen pappojen keskustelukerhona". Todellisen vaihtoehdon on suuntauduttava ulospäin.

Tämä asia ei korjaannu ylhäältäpäin sanelemalla hienoissa seminaareissa. Nimen omaan tärkein pointti on se, mitä myös KomNL:ssä olemme viime vuosina yrittäneet vahvistaa on kattojärjestön pienentäminen. Nykyään tuntuu, että SKP:n toiminta perustuu toimintaan keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa ja sihteeristössä. Jos uusia aktiiveja jossain syntyy imaistaan heidät hyvin nopeasti mukaan vähintään piirin yleensä keskuskomitean toimintaan. Tämä on resursseja pois paikallisesta toiminnasta. Paikallinen toiminta on kuitenkin nimen omaan sitä, missä meidän kuuluu näkyä. Ja nimenomaan muutenin kuin vaalien aikana. Toiminnan on oltava jatkuvaa ja pitkäjänteistä

Tärkeää on myös huomata se tosiasia ettemme, aktiiviemme osalta ole suuri puolue. Meidän on turha yrittää ajaa montaa aloitetta samaan aikaan eteenpäin. Mielummin jaetaan vastuuta aktiivien ja osastojen kesken ja keskitytään maksimissaa muutamaan tärkeään teemaan täysillä, jolloin ehkä myös näkyvytemme lisääntyy ja tätä kautta uusien aktiivien määrä kasvaa. Kattojärjestön toiminnan tulisi  olla piirejä, osastoja ja aktiivien ideoiden yhteenkokoamista ja niiden jakamista eteenpäin. Ei itse toimintaa. Hyviä ideoita kannattaa aina jakaa eteenpäin.

Näillä ajatuksilla kohti edustajankokousta ja uutta hienoa puolueemme tulevaisuutta.