Kolmas kehysriiihi toden sanoi

Poliittisten ihmeiden aika ei ollutkaan ohi. Tuoreiden uutisten mukaan Vasemmistoliitto on päättänyt jättää hallituksen kehysriihissä tehtyjen päätösten vuoksi. Kehysriihessä päätettiin alustavasti mm. jäädyttää tukien korotukset, jättää indeksitarkistukset verotukseen tekemättä ja  leikata lapsilisiä. Suurena myönnytyksenä Kokoomu suostui kosmeettiseen pääomaveron korotukseen.

Helppoa olisi ja mieli tekeekin hieman sanoa, että mitäpä me täällä nurkassa ollaankaan pari vuotta huudeltu. Hallitus on koko toimikautensa ajan harjoittanut politiikkaa joka on hyödyttänyt rikkaita ja kohdistunut pahimmin vähempiosaisiin. Hyvä asia tietenkin, että tämä asia valkeni myös Vasemmistoliiton johdolle, eikä se enää alkanut kahden viime vuoden tavoin julistamaan kehysriiheä vasemmiston torjuntavoitoksi.

Mitä tämä tulevaisuudessa tarkoittaa en osaa sanoa. Rehellisesti sanottuna oma luottoni Vasemmistoliittoa kohtaan on sen verran heikolla tasolla, ettei se luultavasti heti tule kohoamaan.Yksi puoli asiassa on myös se, että nyt oli todellakin viimeinen hetki lähteä hallituksessa. EU-vaalit ovat oven takana ja eduskuntavaaleihinkin vain vähän yli vuosi.

Tiedän kyllä henkilökohtaisesti myös sen, että Vasemmistoliitossa hallituksessa olo on ollut kiistakapula. Jo hallitukseen lähtiessä hyvin suuri osa puoluevaltuustosta äänesti vastaan. Lisäksi Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erotettiin eduskuntaryhmästä jo hallitustaipaleen alussa. Luultavasti hallituksesta lähteminen yhdistää taas Vasemmistoliiton kenttäväen.

Kuitenkin politiikka on kuin parisuhde. Siinä on turha vatvoa menneitä, ainakaan pidemmän päälle se ei hyödytä, vaan tulee katsoa kohti tulevaa. On siis alettava luomaan uudestaan vasemmistolaista yhteistyötä ja noustava vanhoista vallihaudoista. Niin kauan kuin Suomen vasemmisto ei pysty yhteistyöhön, ei meille ole tulevaisuutta. Jätetään menneet taakse ja suunnataan katse kohti tulevaa.

Ihmisten hyvinvointi ei ole bisnes

Osallistuin viime viikonloppuna Kemissä järjestettyyn Porvari peli poikki -kiertueen paneeliin otsikolla "Yksityistäminen=palveluiden tuho?". Keskustelu toi esiin paljon ajatuksia ja erilaisia näkökantoja yksityistämiseen liittyen.

Yksityistäminen tuntuu nykyään olevan arkipäivää ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kunnan ulkoistavat palveluitaan, yrityksetkin hankkivat monia työntekijöitä, vaikkapa siivouksen ja puhtaanapidon osalta alihankkijoilta. Kuntien kohdalla kilpailutus kuitenkaan, pyrkimyksistä huolimatta, aina säästä kustannuksissa. Hyvänä esimerkkinä vanha blogitekstini liittyen Hyvinkään terveyskeskuksen päivystyspalveluiden ulkoistamiseen. Käytännössä kilpailutuksen johdosta jonot päivystykseen pitenivät vähäisten työntekijäresurssien ansiosta ja kunnalle lysti maksoi 2 miljoonaa euroa enemmän verrattuna itse tuotettuun palveluun. Materiaalia paneeliin etsiessäni vastaani tuli myös Taloussanomien uutinen vuoden 2012 lopusta, jonka mukaan haudankaivuupalvelujen ulkoistaminen Kuopion seurakunnassa ISS palveluille nosti haudankaivuun hintaa yli 100 prosentilla vuoden aikana.

Miksi sitten yksityistämiseen on kunnissa niin kova vimma, vaikka se ei usein tuokaan säästöjä? Yhtenä syynä voidaan nähdä se, ettei esimerkiksi julkinen terveydenhuolto pysty kilpailemaan palkkauksen tasossa verrattuna yksityisiin toimijoihin. Tämä ohjaa monet ammattilaiset yksityisen puolen ammattilaisiksi paremman palkan perässä. Erityisesti pienillä paikkakunnalla tämä johtaa siihen, ettei omia avoimia työpaikkoja saada täytettyä ja palvelu on pakko ostaa yksityiseltä alihankkijalta.

Yksi puoli siinä, miksi pienemmät kunnat eivät saa työntekijöitä palkkalistoilleen, on se, että  nuoret vasta valmistuneet harvemmin ainakaan helposti muuttavat toiselle paikkakunnalle, etenkään jos paikkakunnalla ei ole paljoakaan palveluita. Itsekkin jos opiskelujen jälkeen pitäisi (tai työn saannin kannalta pitää) ajatella pienelle paikkakunnalle muuttoa, painaisi vaakakupissa moni asia kuten peruspalvelujen, viihteen ja muun paikkakunnan kulttuurisaannin tarjonnan suhteen.

Toki pienet kunnat eivät ole ainoita, jotka ulkoistavat ja yksityistävät omia palveluitaan. Tätä tekevät myös hyvin monet isot kaupungit, edellä mainitsemani Hyvinkää hyvänä esimerkkinä. Suurissa kaupungeissa kyse ei varmastikkaan ole rahasta tai sen puutteesta. Etenkin, kun joissain tapauksissa ulkoistaminen on kalliimpaa.

Mikä sitten pohjimmiltaan on syy yksityistämisbuumiin? Nykyinen kilpailua ja sen tärkeyttä korostava järjestelmämme. Hyvin monissa suurissa kaupungeissa Kokoomus ja muut suuret puolueet ajavat läpi ulkoistamistoimia. EU-direktiivit määräävät, että tiettyä rajaa suuremmat hankinnat tulee aina kilpailuttaa yleisesti unionin alueella.

Yhtenä vaihtoehtona useissa kunnissa ovat myös erilaiset palvelusetelijärjestelmät, eli kunta tarjoaa tietyn maksun palveluista, ja asiakas voi itse maksaa enemmän yksityisen palvelun saannista. Usein yksityinen palvelu on parempilaatuista. Valitettavasti siihen ei kuitenkaan kaikilla ole varaa. Palvelujen hankkiminen yksityiseltä puolelta johtaa useat kaupungit ja kunnat tilanteeseen jossa palvelunsaajat ovat kahdessa eri kerroksessa: ne jotka saavat kunnan tarjoamaa peruspalvelua, ja ne, joilla on varaa maksaa omista, tasokkaammista palveluistaan.

Yksityistämisessä ja ulkoistamisessa harvemmin on kyse rahasta, tai ainakaan konkreettisesti säästöjen saamisesta. Kyse on pikemminkin ideologiasta. Itse en kuitenkaan näe, että ihmisten palvelut ja etenkään hyvinvointi olisivat bisnestä.Hyvinvointia ei voi rahassa mitata. Siksi laadukkaiden palveluiden saanti on taattava kaikille tulotasosta riippumatta.

Natottamisen juhlaa

Viime viikkoina uutisten ykkösaiheena eri kanavilla on ollut Ukrainan tilanne. Siitä näyttää olevan tulossa myös yksi keskeinen eurovaalien teema. Aiheesta on tehty jo monia hyviä kirjoituksia, ja esimerkiksi SKP:n kannanotto asiaan viime viikolta kokoaa hyvin omatkin ajatukseni asian suhteen.

Asiaan liittyen, etenkin tämä viikon aikana  näyttää Nato-keskustelu taas nostaneen päätään Suomessa. Ja syy natottamiseen on mikäpä muukaan kuin tuttu Venäjä-kortti. Eri blogikirjoituksissa ollaan esitetty, että Ukrainan kriisi on osoitus siitä, kuinka vaarallinen ja arvaamaton suuri karhu on, ja kuinka nopeasti tilanne voi kärjistyä. Omaa vettänsä myllyyn ovat lisänneet myös eri valtamediat, erityisesti Ilta-Sanomat joka esittää sivustollaan kuvia karjalan kannaksella tapahtuvista sotaharjoituksista. Myös eri lehdet ja MTV ovat kysyneet viime päivinä mielipiteitä siitä, onko ihmisten suhtautuminen Venäjään ja sen kannalta Suomen turvalllisuuteen muutunut.

En halua enkä tule puolustelemaan Venäjän toimintaa kriisin hoidossa. Kuitenkin jo edellämainitsemani SKP:n kannanottokin huomauttaa, ettei kriisissä ole kyse ainoastaan Venäjän turvallisuudesta tai Putinin "hulluudesta", vaan Ukraina ja erityisesti Krim on tällä hetkellä EU:n ja Venäjän välisen valtataistelun ilmentymä. Samalla toki myös USA haluaa osallistua tähänkin välienselvittelyyn. Suomessa media on yleisesti asettunut Ukrainan nykyhallituksen puolelle, johon kuuluu myös fasistinen Svoboda puolue kuuluu, jonka Iltalehti näytti ensimmäisenä valtamediana huomaavan.

Saman aikaan kun Svoboda ja muu hallitus syyttää Venäjää vähemmistöjen alistamisesta Krimillä (jota en kiellä enkä hyväksy), toimii hallitus tai ainakin hiljaisesti hyväksyy kommunistien vainon eripuolilla Ukrainaa. Esimerkiksi muutama viikko sitten kommunistisen puolueen puheenjohtajan talo tuhopoltettiin. Myös USA ja EU katsovat asiaa läpi sormien tukiessaan Ukrainan nykyhallintoa. Kyseessä on taas kriisi, jossa kumpikaan osapuoli ei ole toistaan parempi.

Mitä Suomen tilanteeseen tule, en näe, että meidän tilanteemme Venäjä-suhteiden kannalta olisi olennaisesti muuttunut. Natottajien on toki helppoa ratsastaa kriisin aallonharjalla ja vaatia Suomea liittymään Natoon. Itse en kuitenkaan näe siihen syytä. Konflikti on Venäjän ja Ukrainan/EU:n välinen asia. Toki Suomi on osapuolen kriisiin EU:n kautta, mutta puheet siitä, että Venäjä hyökkäisi Suomeen on täyttä hysterian nostatusta. Suomessa ei ole mitään, miksi Venäjä tänne haluaisi hyökätä. Yksi kriisiin osasyy tällä hetkellä on se, että osa Eurooppaan tulevasta Venäjän maakaasusta kulkee nimenomaan Ukrainan kautta, ja maan tilanne on tämän takia tärkeä suurvaltapoliittinen ja taloudelinen kiistanaihe.

Jos Suomi liittyisi Natoon,  se todennäköisesti vain huonontaisi suhteitamme Venäjään. Jos vieressämme asuu arvaamaton suurvalta, miksi tarkoituksellisesti ärsyttää sitä Natoon liittymisellä? Puheet Natosta pitäisi lopettaa ja alkaa etsimään aidosti ulospääsytietä nykyisestä kriisistä.

Sote-soppa

Eduskunta aloitti viime viikolla kohutun sosiaali- ja terveysuudistuksen, tuttavallisemmin Sote-uudistuksen käsittelyn. Hallitus on ehdotuksessaan linjannut, että uudistuksen ansiosta Suomeen tulisi sairaanhoitoalueita jossa palvelut jaettaisiin uudella tavalla. Käytännössä peruspalvelut, kuten terveyskeskuksia olisi oikeus ylläpitää vähintään 20 000 ihmisen kunnissa, tätä pienemmät olisivat riippuvaisia keskuskunnan palveluista, erikoissairaanhoito ja muut haastavammat palvelut siirrettäisiin suurten kaupunkien ja keskusten huolehdittavaksi.

Uudistus on tavallisen kansalaisen kannalta täysin järjetön. Jyrki Kataisen laskuopin mukaanhan uudistus parantaa palveluja ja niiden saantia yksittäisen kansalaisen kannalta. Omien laskujeni mukaan, jos esimerkiksi yhdellä lääkärillä hoidettavien potilaiden määrä tuplaantuu, vähenee käytännössä potilaan saama lääkäripalvelu ajallisesti puoleen. Käytännössä myös matka erikoissairaanhoidon, pienemmillä paikkakunnilla tavallistenkin terveyskeskuspalvelujen äärelle pääsy hankaloituu, ja matkat pitenevät. Tämä taas nostaa erityisesti vanhemman väestön kuluja esimerkiksi taksipalvelujen käytön osalta.

Valitettavasti uudistuksen vaikutukset voidaan nähdä jo osassa Suomea. Esimerkiksi Kainuussa lähes kaikki terveydenhuoltopalvelut on keskitetty Kajaaniin. Kainuun pienemmillä paikkakunnilla ei käytännössä ole mahdollisuutta hoitaa normaalia flunssatapausta pahempaa sairautta, ja näidenkin takia terveyskeskukseen pääsee hyvin heikosti henkilökunnan vähäisen määrän vuoksi. Yöpäivystys tapahtuu pelkästään Kajaanissa. Varmaan Kajaanilaisen kannalta ajatus ei sinänsä ole paha, mutta kun ajatellaan vaikkapa Suomussalmen Hossassa asuvaa ihmistä, jolla päivystykseen on matkaa 200 kilometriä maantietä pitkin, niin sairauskohtauksen sattuessa ei paljon naureta. Etenkin jos nyt Suomussalmella sattuu ambulanssia olemaan lähettyvilläkään.

Tämä on Kainuussa käytännön elämää jo nyt. Hallitus haluaa toimillaan ajaa saman käytännön joka puolelle Suomea. Samaan uudistukseen toki linkittyy myös kuntauudistus, joka keskittää palvelujen lisäksi myös päätöksen tekoa.

Tämä suunta on täysin väärä. Jossain tapauksilla hallitus leikki ihmishengillä kaavaillessaan sairaanhoidon keskittämistä. Palveluja pystytään aina hinnoittelemaan, ihmishenkeä ei!

(Teksti julkaistu alunperin SKP:n kommunistiblogissa 6.3.2014)

Perussuomalaiset - mikä on heidän tarkoituksensa?

Perussuomalaiset, tuo jo monivuotinen politiikan kuuma peruna. Kaikki tietävät mitä he ovat, mutta tietääkö kukaan, miksi he ovat niin suosittuja?

Kirjoitin Perussuomalaisista ja miksi heitä ei tulisi äänestää blogitekstin jo eduskuntavaalien alla. Argumentit ovat edelleen paikkaansa pitäviä ja viime vuosina puolue on antanut itse omalla toiminnallaan pontta niille.

Perussuomalaiset nopeasti ajateltuna toki tuntuvat siltä, että he ovat tavallisen ihmisen asialla, ja että he ovat pienen suomalaisen äänitorvi valtakunnassamme. Näin he myös itse ovat yrittäneet itseään esittää. Kuitenkin mitä Perussuomalaiset ovat oikeasti saaneet aikaan sitten viime eduskuntavaalien jytkynsä?

Perussuomalaiset on onnistunut profiloitumaan EU:n leikkauspoltiikan vastaisena puolueena. Kuitenkin puolue on Soinin johdolla pyörtänyt viime vuosina monet päätöksensä mahdollisen hallituspaikkansa toivossa. Aluksi puolue oli sitä mieltä, että EU:sta tulee erota, sitten piti erota enää vain eurosta, viime aikaisten haastattelujen perusteella ei eurokaan ole enää kynnyskysymys. Lisäksi viime viikolla Perussuomalaiset lähtivät mukaan hallituksen kanssa neuvottelemaan siitä, kuinka talous hoidetaan ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen. Soini totesikin tv-uutisissa, että leikkauksia tarvitaan jatkossakin, toki tavoista hoitaa leikkauksia hän oli Kataisen kanssa eri mieltä.

Perussuomalaiset ovat puolueena muutenkin pelkkä sekalainen seurakunta, josta kaikki löytävät itselleen jotain. On Suomea ja suomalaisia arvoja ajava siipi, Halla-Ahon ja kumppaneiden maahanmuuttokriittinen siip ja Soinin itsensä linja jossa kaikki kelpaa kunhan homot eivät saa mennä naimisiin. Eilen  (28.2) joukko lappilaisia Perussuomalaisia ilmoitti eroavansa puolueestaan, ja perustavansa uuden Siniristi – kansanliike paremman Suomen puolesta -puolueen. Lisäksi aika ajoin eri Perussuomalaiset kansanedustajat laukovat mediassa omia mielipiteitään, joista osa johtaa toimenpiteisiin ja osa ei. Viime syksynä James Hirvisaari erotettiin useiden rikkeiden takia, ja hän perusti yhden hengen Muutos 2011 -puolueen eduskuntaryhmän.

Miksi sitten Perussuomalaiset saavat niin paljon media-aikaa, eikä kukaan oikein tunnu olevan heidän vaalivoittojaan vastaan? Siksi, ettei Perussuomalaisten kannatus oikeasti muuta politiikan linjaa. Jos Perussuomalaiset pääsevätkin hallituspuolueeksi ensi vaalien jälkeen, on selvää, että aidosti johtava puolue on jokin muu kuin Perussuomalaiset. Puolue ei ole mikään muu kuin suomalaisten politiikkaan tyytymättömien ihmisten purkautumiskanava. Mitään konkreettista vaikutusta ei talouspolitiikkaan tai mihinkään muuhun ole tiedossa, äänestettiin heitä kuinka paljon hyvänsä eri vaaleissa.

Vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen heidän tarkoituksestaan on siis lyhyesti: olla näennäinen vaihtoehto, joka ei oikeasti tule vaikuttamaan mihinkään.