Arvokysymysten äärellä

Viime viikkojen nettimeuhkaamista on pitänyt yllä pakolaiskeskustelu. Niin sanotut maahanmuuttokriittiset ovat tunkeneet foliohatut syvälle päähänsä ja syyttäneet valtiojohtoa milloin omien kansalaistensa unohtamisesta ja milloin taas rikollisten hyysäämisestä.

Pelkkien netin ammattiloukkaantujien lisäksi on pakolaiskeskusteluun toki otettu osaa myös korkeammalla tasolla, aina kansanedustajia ja puolueiden ylintä johtoa myöden. Erityisesti Perussuomalaiset ovat kunnostautuneet ja kyseenalaistaneet politiikan, jossa heidän mielestään turvapaikanhakijoiden oleskelua rahoitetaan suomalaisten heikko-osaisten kustannuksella.

Kaunista toki, että Perussuomalaiset ottavat kantaa köyhien ja asunnottomien elinolojen parantamisen puolesta. Samaan aikaan puolue kuitenkin istuu hallituksessa, joka on leikkaamassa historiallisen paljon koulutuksesta, perusturvasta ja terveydenhuollosta sekä pidentämässä työaikaa. Perussuomalaiset sanovat yhtä mutta käytännössä tekevät toista. Timo Soinikin yrittää epätoivoisesti pitää kiinni edes osasta vessasta vedettyjä vaalilupauksiaan, ja on julkisesti sitä mieltä, että turvapaikanhakijoiden päivärahoja pitäisi  alentaa.

Niin nettikeskustelijoita kuin poliitikkojenkin on syytä muistuttaa tärkeästä asiasta: turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ole automaattisesti kantaväestöltä pois. Turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kustannukset ovat Suomelle vuositasolla alle 0,5 prosenttia vuosittaisesta budjetista. Tämä on siis jokaista suomalaista kohti ainoastaan noin 15 sentin kustannus vuodessa. Ja ennen kuin maahanmuuttokriitikot repivät pelihousunsa asian suhteen, huomautettakoon, että esimerkiksi puolustusmenoihin kuluu yli 3 euroa vuodessa kansalaista kohti ja niin työttömyys kuin sosiaalikuluihinkin moninkertainen määrä turvapaikanhakijoiden tuomiin kustannuksiin verrattuna. Unohtamatta toki sitä, kuinka helposti Suomi saisi miljardeja euroja lisää verotuloja korottamalla pääomaverotustaan.

Toki itselleni ja toivottavasti monelle muullekkaa ihmiselle turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei ole rahakysymys. Monet kyseenalaistavat sen, että miten turvapaikanhakijoilla voi osalla olla merkkipuhelimia ja kenkiä vaikka ovat paenneet Eurooppaan.  Kotoaan pois muuttaminen ei ole kellekkään yksinkertainen ja helppo päätös, etenkin jos perhe, koti ja omaisuus jäävät lähtömaahan. Turvapaikanhakijan ei tarvitse olla köyhä. Hän pakenee maastaan, koska ei ole turvassa. Ylen tv-uutisten jutussa Unkarista toimittaja kysyi Syyriasta tulleelta mieheltä, että miksi hän oli paennut juuri Eurooppaan. Miehen vastaus oli pysäyttävä, ja luultavasti jokaisen maahanmuuttokriitikon pitäisi ajatella sitä hetki: "Luuletko, että meille olisi missään muualla tuvallista paikkaa?" Niin, ihmiset eivät pakene huvikseen, he pakenevat, koska heidän on pakko suojella itseään ja läheisiään.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei ole taloudellinen kysymys, se on arvokysymys. Ja minä arvostan ihmisiä ja ihmisyyttä. Mitkä ovat sinun arvosi?