Kulttuurin alasajoa

Suomalainen kulttuuri on retuperällä. Kyse ei ole siitä, etteikö Suomesta löytyisi hyviä ja asiaansa osaavia taiteilijoita tai muusikoita. Ongelma on siinä, että valtio ja kunnat eivät enää panosta riittävästi taidealojen kehittämiseen vaan ne jäävät jalkoihin niin koulutuksen kuin rahallisten avustustenkin suhteen.

Hyvänä esimerkkinä toimii oma alani eli musiikki. Olen toisen vuoden musiikin ammattiopiskelija. Eli teoriassa olen ammattimuusikko koulusta valmistuessani. Käytännössä tämä tarkoittaa työttömyyskortistoa tai jatko-opiskeluja, sillä vaikka konservatoriosta valmistuvat muusikot ovat ammattilaisia ei kyseisellä koulutuksella työnsaannin suhteen tee mitään,vaan jatko-opinnot korkeammalla asteella ovat automaatio.

Lähitulevaisuudessa ammattikorkeakoulun opiskelupaikat ovat myös kiven alla. Aloituspaikkoja ollaan tulevina vuosina vähentämässä ympäri Suomea. Jossain kaupungeissa kuten esimerkiksi Joensuussa perinteikäs musiikkilinja ollaan lakkauttamassa korkeakouluasteelta kokonaan. Toisaalta siksi, että suurinosa korkeammaltakin asteelta valmistumista eivät työllisty oman alansa työtehtäviin, toisaalta taas, koska kunnat ja sitä kautta ammattikorkeakoulut tarvitsevat säästökohteita jolloin kulttuurialat ovat ensimmäisenä menossa leikkurin alle.

Yhtenä osana kulttuurin rappeutumista ovat myös harrastuspaikkojen vähyys. Esimerkiksi tanssi- ja teatterialoja rivaavat usein ongelma mistä saada tiloja harjoittelulle. Eikä asiaa helpota yhtään se,että jo nykyisiä toimivia tiloja lakkautetaan. Hyvänä esimerkkinä kotikaupungissani Kuopiossa sijaitseva Työkulma tuttavallisemmin ”Rupla”. Talossa on toimivat tilat esimerkiksi tanssin harrastamiseen. Muita samanlaisia paikkoja ei Kuopiosta löydy yhtä hyvällä sijainnilla keskustan kupeessa. Talo on kuitenkin Lemminkäisen omistuksessa ja kiinteistö on purku-uhan alla nykyisissä kaavoitussuunnitelmissa. Asiaa perustellaan suurimmaksi osaksi esteettisillä syistä. Toki 70-luvulla rakennettu betoni ei ole kauneinta osaa Kuopiota, mutta pitääkö ulkonäön takia tuhota toimivat tilat taiteen harrastamiseen? Kannattavampaa olisi remontoida talo ja pelastaa näin kulttuuritoiminta Kuopiossa. Valitettavasti kuitenkin liian monesti raha ratkaisee näissä asioissa. 
 

Suuri ongelma kulttuurialan suhteen on se, ettei se käytännössä elätä ketään. Suurin osa taiteiljoista joutuu tekemään taidetta harrastuksena eikä saa toimintaansa avustuksia. Opettajan paikkoja toki löytyy niin musiikin, tanssin kuin kuvataiteenkin puolelta. Kyseiset alat ovat kuitenkin ensimmäisiä lakkautuskohteita kun kuntapäättäjät rupeavat pohtimaan mistä säästetään kun valtionavustukset pienenevät ensi vuonna ja peruspalvelut pitäisi ylläpitää. Tämä on huutava vääryys Suomalaisen kulttuurin kannalta. Kulttuuri on säilyttämisen arvoista ja kannattavaa kaikissa muodoissa niin hyvinvoinnin kuin kulttuurin itsensäkkin kannalta. Kulttuuri on liian tärkeä asia tuhottavaksi. Sen takia meidän täytyy vastustaa kunnallista ja valtiollista kulttuurin alasajoa.

Julkaistu .Kom 3/2012-lehdessä http://www.komnl.fi/?id=69
http://www.komnl.fi/?id=69)