Pakkoruotsi

Pakkoruotsi, tuo monivuotinen kiistanaihe poliittisessa keskustelussa. Jostain syystä Perussuomalaiset omat omineet vastustajan kannan itselleen, vaikka pakkoruotsin vastustaminen tai kannattaminen ei ole oikeasti puoluekantaa katsova asia.

Kyllä, minäkin vastustan pakkoruotsia. Ja kyllä, minä olin peruskoulussa ja lukiossa se, joka ei osannut ruotsia, osin motivaation, osin muutenkin heikon kielipään vuoksi. Ja olen myös se, jota ei hirveästi viime keskiviikkona huvittanut, edeltävistä syistä johtuen, siirtyä korkeakoulussa pakollisille ruotsinkielen tunneille. Toisaalta omien argumenttieni alasampuminen edellisiin syihin vedoten on järjetöntä. Samalla perusteellahan minulla ei olisi oikeutta arvostella rikkaiden verotusta, koska itse tienaan niin vähän.

Palatakseni pakkoruotsiin, esiintyy julkisuudessa pääpiirteittän viittä erilaista argumenttia sen puolesta: 1) Historialliset syyt, 2) Ruotsin läheinen asema maailmankartalla, 3) On hyvä osata eri kieliä, 4) ruotsinkielen opiskelusta ei ole haittaakaan, ja 5) ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

Kahdella ensimmäisellä argumentilla voimme yhtä hyvin perustella kouluihimme pakkovenäjän opiskelun. Historiallisesti, toki lyhyemmän aikaa, venäjänkieli oli ruotsinkielen ohella toinen virallinen hallintomme kieli. Tämäkin johtui käytännössä siitä, että Suomessa asuneet virkamiehet olivat usein suomenruotsalaisia, tai alunperinkin Ruotsista Suomeen muuttaneita. Lisäksi viime vuosina Venäjä on ollut meille Ruotsia merkittävämpi kauppakumppani.

Sitä en toki voi kieltää, etteikö eri kielten osaamisesta ole hyötyä. Lukioaikana valitsin kuitenkin itsellenii ylimääräiseksi kieleksi espanjan, jonka opiskelu tuntui paljon motivoivammalta kuin pakolliset ruotsintunnit. Kielten osaaminen on tärkeää. Kansainvälisesti kuitenkin esimerkiksi englanti, espanja tai venäjä ovat paljon merkittävämpiä kieliä. Ruotsinkielen opiskelun puolustaminen sillä perusteella, ettei siitä ole mitään haittaakaan, on vain täysin kelvotonta argumentaatiota.

Ainoa oikeasti pätevä argumentti pakkoruotsin suhteen on viimeinen, eli ruotsinkielisten ihmisten palvelujen turvaaminen yhteiskunnassa. Ruotsi on tällä hetkellä toinen virallinen kielemme. Se, tarvitseeko jokaisen virkamiehen sitä vaikkapa Joensuussa osata, on taas toinen asia. Aidosti Itä-Suomessa palveluiden kannalta venäjänkielen osaaminen voisi olla hyödyllisempää.

Minusta ylipäätään kielitaito täytyisi huomioida laajemmin, eikä aina olettaa ruotsinkielen olevan kaikkialla Suomessa tarpeellista. Englanti on aidosti kansainvälinen kieli jolla niin ulkomailla kuin opiskelija- ja työelämässä pärjää. Tilanne toki on toinen, jos satut asumaan tietyissä osin Suomea. Täytyykö kaikkien kuitenkaan osata nimenomaan ruotsia?

Ruotsi on tärkeä kieli muiden joukossa. Koulutuksessa voisimme kuitenkin antaa lasten itse päättää, mitä kieltä he haluavat englannin lisäksi opiskella, jos haluavat ylipäätään mitään. Erityisesti lukion ja korkeakoulujen vapaavalintaisuutta ruotsin kielen pakollisuuden poistamine lisäisi.

 Pakkoruotsi on nykymaailmassa menneisyyttä, ei tulevaisuutta.