tiistai 9. syyskuuta 2014

Eduskuntavaaleihin 2015

Tein odotetun ja itsestäänselvän päätöksen viime keväisten eurovaalien jälkeen: päätin lähteä ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin SKP:n listalla Oulun vaalipiirissä.

Tilanne Euroopassa tai Suomessa ei ole sitten EU-vaalien parantunut - pikemminkin päinvastoin. Viime vuosien kriisiytyminen maailmalla on ajautunut tilanteeseen, jossa suurvaltojen välinen uhittelu on muuntumassa avoimeksi konflikti Ukrainan alueella. Ollaan palaamassa jälleen vanhoihin vallihautoihin, jossa Venäjä ja Nato, USA:n johdolla, taistelevat omista etupiireistään.

Samaan aikaan taloudellinen tilanne ei ole parantunut. Viime kuukausien Venäjävastaiset pakotteet vaikeuttavat etenkin Suomen taloutta entisestään. Tilanteessa, jossa kansalaisista tulisi pitää huolta, jatkaa Stubb edeltäjänsä jalanjäljissä leikatessaa pienituloisilta ja köyhiltä.

Ukrainan kriisi on jo aiheuttanut Suomessa lomautuksia eri aloilla. Olemme EU:n kautta joutumassa kriisin osapuoleksi. Salassa valmisteltu ja Naton kanssa solmittut Isäntämaasopimus uhkaa viedä meiltä lopunkin itsemääräämisoikeuden.

Nyt jos koskaan tarvitsemme muutosta. Muutosta hallituksen toimintaan, muutosta yleiseen mielialaan, joka näkee poliittisen päätöksenteon turhana, ja muutosta, joka ei vain lupaa parannuksia ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, vaan aidosti toteuttaa sen.

Tästä syystä näen eurovaaleille loogisena jatkumona lähteä mukaan eduskuntavaaleihin. Aion nostaa esille samoja itselleni tärkeitä teemoja esiin kampanjassani, kuin mitä viime keväänäkin. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijoita koskevat teemat, kuten opintotuen korotus ja erilaisten heikennysten vastustaminen, rauhanteema, niin siviipalvelus kuin Nato-jäsenyyden ehdoton vastustaminen, ja lähidemokratian lisäämisen vaatiminen, ja näitä heikentävien, esimerkiksi sote- ja kuntauudistusten vastustaminen.

Maailma on meitä varten. Sen takia me teemme siitä sen näköisen minkä haluamme. Leikkauksia vastaan - ihmisten puolesta!

1 kommentti:

  1. Hyvä kirjoitus. Erityisesti vasemmiston pitäisi herätä kritisoimaan järjetöntä pakkoa. Liian moni asemaa saanut vasemmistopoliitikko on sitoutunut puolustamaan pakkoruotsia väittämällä, että suomenkielisten tasa-arvo vaatii pakkoruotsia, muuten nuoret jäävät virkojen ulkopuolelle. - Jokaisen virkamiehen ei kuitenkaan tarvitse osata ruotsia (eivätkä ne osaakaan, pakkovirkaruotsista huolimatta), riittää että viranomaisella on velvollisuus järjestää ruotsinkielinen palvelu, se voidaan keskittää tietyille ruotsintaitoisille. Samalla saataisiin maahanmuuttajille mahdollisuus päästä virkoihin. Kaksikielisyyttä (tai jopa monikielisyyttä) tulisi kartoittaa paremman kuvan saamiseksi Suomen todellisista kielioloista ja suomalaisten todellisista kielitarpeista.

    Kolumnissa maailmankuvalehdessä Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
    http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992

    Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia:
    "Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta 'tyydyttävän ruotsin taidosta', joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."

    VastaaPoista