Vappupuhe 2014

Kemissa 30.4. Vapun vastaanottajaisissa Leipätehtaalla ja 1.5. vappumarssin järjestäytymispaikalla pitämäni vappuhe:

Hyvät toverit, on taas meille tärkein päivä vuodesta – vappu.

Tätä puhetta valmistellessani tutkailin viime vappuna pitämääni puhetta Kuopion torilla. Totesin, että olisin voinut pitää tismalleen samanlaisen puheen myös tänään täällä . Yhä edelleen hallitus leikkaa perusturvasta ja vähäosaisilta, ja yhä edelleen suuromistajat päästetään kuin koira veräjästä.

Leikattu on niin kuntien valtionosuuksista kuin lapsilisistäkin. Lisäksi eri indeksejä kuten opintotuen indeksikorotukset jäädytettiin. Outoa kyllä, ei hallitus ole vieläkään kohdistanut leikkauksia oikeudenmukaisesti vaan leikkaukset kohdistuvat työtätekeviin ja heikko-osaisiin. Pääomatulon verotus ei ole edelleenkään progressiivinen saati kunnallisveron alainen.

Kyse leikkauksissa ei olekkaan siitä, että meillä menisi huonosti, ja että meidän olisi pakko leikata. Kyse on silkasta ideologiasta. Eurokriisin varjolla on helppoa luoda uhkakuvia ja puhua vuodesta toiseen yhteisistä säästötalkoista, joihin rikkaiden ei toki tarvitse osallistua.

Yhteiskuntavastuun perään huudellaan kansalaisten osalta. Samalla kuitenkin suuret yritykset myyvät toimintaansa ulkomaille ja leikkaavat työvoimakustannuksista Suomessa. Suurimpana lähialueilla Nokian matkapuhelinten lopettaminen, josta entinen pääjohtaja Steven Elop kuittasi 24 miljoonaa euroa erorahaa, ja valtion omistaman Rautaruukin Raahen tehtaan mahdollinen myyminen Ruotsiin SSAP:lle. Miksi meidän täytyy ottaa vastuuta valtiontaloudesta samalla, kun suuret yritykset ja omistajat tekevät mitä sattuu huvittamaan ilman, että Suomen hallitus pistää asian suhteen tikkua ristiin.

Viime vuoteen ja vappuun verrattuna uutta on eduskunnan yksissä tuumin keväällä kasaan sorvaava soteuudistus. Ajatuksena uudistuksessa toki on, että se takaisi peruspalvelut ympäri Suomea. Käytännössä se kuitenkin keskittää päätöksentekoa, kun puolet kunnan budjettivallasta siirretään sote-alueiden hallituksille.

Vuoden ja tämän kevään aikana on myös ympäri maailmaa tapahtunut. Puhutuimpana puheenaiheena toki on ollut Ukraina ja sen tilanne. Suomessakin Natottajat ovat nousseet takajaloilleen ja julistaneet, kuinka Ukrainan kriisi on osoitus siitä, että Venäjä on suurvaltana arvaamaton ja oikukas. Nato-kortteja ovat heilutelleet monet kansanedustajat ja muut päättäjät, jopa pääministerimme Jyrki Katainen, joka myös piti demokratian tässä asiassa vain esteenä ja haittana.

Ukrainan kriisiä ei tule käyttää keppihevosena eliitin Nato-haaveille. On sanottava Natolle ei nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaisista reilusti yli puolet vastustaa Nato-jäsenyyttä ja tämän tulisi pääministerimmekin huomioda.-

Ukrainan kriisi taas tulisi ratkaista rauhanomaisesti diplomatiaa käyttäen. Ukrainaa ja sen kansaa ei saa alistaa Syyrian ja muun Lähi-idän tapaan maailmanpolitiikan pelikentäksi ja suurvaltojen arvovallan mittaamisen välineeksi. Kriisi tulee ratkaista kaikkien osapuolten neuvottelulla jossa niin Venäjä kuin länsi USA:n ja EU:n johdolla ei asetu kummankaan osapuolen taakse.

Mielestäni näin vappuna ei pidä puhua vain siitä, mitä on tehty väärin, vaan on keskityttävä myös siihen, mitä meidän täytyy tehdä nyt ja tulevaisuudessa. Me ihmiset kuitenkin olemme se muutosvoima jota tarvitaan.

Yhtenä tärkeänä muutoksen areenana ovat tänä keväänä eurovaalit. Oli EU:n päätöksenteosta ja parlamentin vallasta mitä mieltä tahansa, niin tulevilla vaaleilla on kuitenkin tärkeä merkitys koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Vaaleissa vasemmiston nousu ympäri Eurooppa olisi selvä merkki siitä, että nyt meille riittää.Me emme maksa pankkien ja suurten omistajien voittoa, emme nyt, emmekä tulevaisuudessa.

Suomalaiset ovat poliittisesti yleisesti muihin Eurooppalaisiin verrattuna poliittisesti apaattista kansaa. Valonpilkahduksia on kuitenkin nähty niin Tampereen kiakkovierastapahtuman kuin viime viikkoisen Nyt saa riittää! - mielenosoituksen tiimoilta. Kreikassa ja muualla Etelä-Euroopassa ihmiset ovat jo kaduilla ja vaatimassa oikeuksiaa. Kuinka kauan me täällä Suomessa aiomme odottaa? Olemme leikkauspolitiikan tiellä suistumassa Kreikan ja Espanjan tielle. Tälle on tehtävä loppu ennen kuin on liian myöhäistä.

On luotava uudenlainen Suomi ja Eurooppa. On otettava lähtökohdaksi, ei pankkien ja pääoman, vaan ihmisten tarpeet. Ainoastaan tällä tavalla voimme luoda yhteiskunnan ja maailman, jossa meillä kaikilla, myös kaikista heikko-osaisimmilla, on hyvä olla.

Vappu on juhla jolloin on nostettava nyrkit ylös ja huudettava, nyt riittää! Luokaamme siis yhdessä maailma jossa suvaitsevaisuus ja hyvinvointi eivät ole vain korupuheita, vaan käytännön politiikkaa. ”Hasta la victoria siempre” huudahti Che Guevarakin. Itse en lepää, ennen kuin maailma on parempi paikka elää. Voittoon asti!